torstai 24. kesäkuuta 2010

Kiirettä pukkaa!

Mini-ihminen on ollu meillä koko viikon. Ohan se välillä ihan hyvä leikkikaveri, mut hei kamoon oikeesti! Ei mua kiinnosta napata mitään snorkkeleita kii vaikka niitä heiluteltaiski mun naamas edes. Ja sit välillä taas huudetaan "ONNI SÄ OOT TYHMÄ KISSA" ja se mini-ihminen paiskaa oven nenän ees kii. Ei niistä ota selvää...

Mut back to business, oltiin Miisan kaa pari yötä keskenään kotona, ja zädää me saatiin ehkä vähä sovittuu meijän välejä. Nykyään on pienenpieniä hetkiä, joita vois joku kutsua leikiks. Toki ne vissiin lipsahtaa vähä johki lopuks. Oon yrittäny osottaa halukkuuttani ystävyyteen tolla Miisan korvien lipsuttelulla. Aina välillä vaivihkaa meen sen ohi ja vähä nuolasen. Eikä se mörise tai luimistele. Voihan meistä tullakki ehkä kamuja pian.

SE KÄVI PIHALLA. Ja se tykkää siitä?! MITÄ?! En voi ymmärtää. Sielä se hiihteli pitkin pihoja ja tutki kaikkee. Yritin vinkata ikkunasta et mee ny ihmees kyhjöttää sinne rappusten alle mut ei.



Tiiän et meijät jätetään taas yksin viikonlopuks. Tunnen sen luissani.

perjantai 18. kesäkuuta 2010

Väliaikatiedotus!

Mä nuolasin sen päätä puhdistusmielessä!

Mutta sitte en enää kestäny ja hetken päästä olin sen perässä ja taas raapasin sen naamaa. No hitto ku se on nii vastustamaton!

tiistai 15. kesäkuuta 2010

HUOM KAIKKI! Onko tämä lähentymistä?!

Kuvatodisteita.

Evidence A:

Onko kolmas pyörä tässä kuvassa minä vai voipaketti?



Evidence B:

Tää on varma keissi. Tähystettiin etupihan lintuja YHDESSÄ.

Miisa ei kyllä huomannu että oon sen takana.



Evidence C:

Mun iskuyritys "Oletko sinä pehmolelu kun tunnut niin pehmeältä?

Ei toiminut.



Mutta onneks oon ite tajunnu et voi mennä jäähylle, jos alkaa innostaa.

keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Oho!



Me tai siis mä, sain eiku saatiin Susannalta ja Saminalta (haluisin aina sanoo Susku ja Samppa) tällänen haastispaastis! Mä oon ihan untuvikko tälläsis jutuis. Mut nyt sit pitää kertoo viis askaa jokka tekee onnelliseks.


1. Leikkiminen



Se on meitsin duuni ja elämäntehtävä.

2. Sohva



Mä rakastan sitä ja se mua.

3. Ilonan kolo sydämessä




Ei tarvii sanoja <3

4. Mitsu-Miksu-Miisa



Kaunis nainen, silti niin tavoittamattomissa <3 (yhteiskuvaa ei saatavilla)

5. Äippä ja vähäsen Luna (Luna myös peloittaa ja säikyttelee)




Se antaa ruokaa, paijaa (jota en kaipaa tod), lässyttää (ei tarttis, pärjään ilmanki), suojelee ja keksii kaikkee kivaa.

Jou!

Vähä on taas kiirettä pukannu. Nimittäin veikkaan että se on tuo keli. Päivät on välillä niin raskaita ku etupihalla varsinki täytyy vahtia noita lintuja, ne tulee sinne melkeen niinku tarjottimella. Mulla on keittiös oma vaklipaikka, tuuletusikkunan luona. Siinä meitsillä on oikeen oma jakkara jonka päällä mä kyttään, joskus vierähtää kauemmin aikaa, joskus taas en kestä enää kauempaa katella. Tästä samaisesta ikkunasta nuoruusvuosinain aina karkasin, mutta en enää. Joku on laittanu siihen typerän verkon, kuten jokaseen pirun tuuletusikkunaan täälä, ihan mun kiusaks!

Mua on mukavasti viihdytetty täs viime päivinä, ku äippä on ilmeisesti lopettanu kaiken muun sosiaalisen elämän ja päättäny paneutua pelkästään muhun. Ei se lähe enää aamulla aikasin mihkään. Se vaan on mun kaa koko päivän, ja haluu silitellä. Mut mä esittelen vaikeesti tavoteltavaa, koska MÄ OON TOSIMIES!
Teki mulle sellasen härvelinki yks päivä. Jemmas sinne kissanminttu (hurrrrrrrrrrrrr) karkkeja, ja mun piti kaivella niitä. Tiedoksenne myös teille lukijoille että olen saanut kaksi (2) kappaletta lisää foliopalloja, tilanne hallinnassa.



Miisa EI VIELÄKÄÄN LÄMPEÄ MINULLE. Meillä on ollu jopa muutama orastava perheriita. Ei naisii sais kai lyyä mut nyt Miisalla on naarmu nenässä ja korvassa pieni haava, ku vahingossa lipsahti. Äippä on ihan raivona ku ei voida söpöinä nukkuu vierekkäin. Kyl mä haluisin mut ku tää on niin rankkaa tää kissanelämä välillä! Se meinaa ostaa jotain Veliveita joka tekee meistä rakastavaiset. Oisko jotain ruokaa, hyvää ruokaa!

Se Miisa kyllä on muutenki pistäny kovat panokset pyssyhynsä. Nukku yks päivä päikkärit äipän mahan päällä?! Pyöriskeli siinä ja kehräs kovaäänisesti. Mä vaan katoin sieltä raapimapuun huipustani että mä en ikinä saa tollasta lempee. Ei se ny sitä meinaa, et jos hyppään pois sylistä, etten vois nukkuu siinä samalla tavalla! Hitto vieköön. Mut mun misu on onneks tullu jo aika rohkeeks, sen lempparipaikka on nykyään kait sohvanalunen, sielä se möyryää ja jekuttaa mua mennen tullen.
Nuori ja simpsakka nainen tämä Miksu.