Ilona

Se tuli kuin salama jostain kaukaa ja tuntemattomasta. Tiesin, että oon ollu hömppä enkä ehkä ikinä saa itelleni ystävää. Mutta silti illalla kun nukahdin, piirsin munmieleen pienet, tai pyöreät kissan silmät jotka kattelis mua niinku olisin sen koko maailma. Niinku oltas paita ja peppu. Syötäis samalta kipolta ja nukuttais päällekkäin. Niin että mä olisin alla. Ajattelin, että ehkä en syntyny hyvien tähtien alla eikä ikinä sellaset kissansilmät mua kattele. Mutta toisin kävi!

"Siinä täytyy olla rakkautta
Siinä täytyy olla unelmii
Sardiineita ja tonnikalaa
Juuri oikeenlaista kemiaa

Sen täytyy joskus satuttaa
Sen täytyy voida maukuttaa
Ei siitä muuten mitään tuliskaan
Ilman oikeenlaista kemiaa

Alkoi kotiväki mennä nukkumaan
Ja meitä alko paleltaan
Sä pyysit mua vierees nukkumaan
Joo, mä olin valmiina!

Aamuyöstä vielä kuuden aikaan
Kuuntelin kurnutustas
Seinän takaa meijän iskän kuorsausta
Mmm, mä taisin maukaista

Mut hei ei se riitä
Et on mukavaa
Sen täytyy olla paljon parempaa!"
Sanoittanut Onni 10kk.



En tiiä osataanko me kissat ees olla onnellisii. Mut jos osataan, ni mä oon ny. Siis onnellinen.
Onni Onnellinen.