Zibiduweináuu

Undetsuikkelidelidiudiu eli Undeli Tudeli paremmalta nimeltään Unna Tuutikki Penninraha viskas meikäläistä haasteella.

Here it comes, babes. And dudes.

Mikä on suhteesi ulkoiluun?

Välimme ovat melko viileät. Sanoisin jopa todella viileät, ulkoilmalla ei oo mulle mitään annettavaa eikä mulla sille. Pyrin kuitenkin pitämään yllä kovanaamaisen illuusion että haluan karata joka kerta kun ovi avataan. Joskus käy niin hullusti että joudun pakon sanelemana "lähteä karkuun". Ne on kovia hetkiä ja retkiä. Viimeksi pakenin meijän piharakennukseen yhden pömpelin taa piiloon, mutta piruvie mut löydettiin sieltä. Elättelin jo toiveita että väki luulee meikäläisen olevan naisissa jossain tuolla 10 kilometrin päässä :(

Mikä saa sinut pörhistymään niskavilloista hännän päähän?

Kyllä se on ehdottomasti vieraat koiraolennot jotka tulee yllättäen meille. Ja sitten joinain hetkinä Luna Läpsykorvan paniikkikohtaukset, jotka saa aikaan olemattomat äänet ulko-ovella. Mutta muutenhan mä en kyllä hätkähdä oikestaan mistään, otan vaan vastaan chillisti kaiken mitä tulee.

Viimeisin tihutyösi ja saatiinko sen jälkiä koskaan korjattua?

Hmm mikähän olis hyvä... Siis niitähän on tosi paljon. Sellanen mistä veikkaan että on kyllä aavistuksia niin on kyllä tuo kellarikäytävän uusien tapettien oortnaaminen eli uudelleen pinnoittaminen. Veikkaan että mutsilla on aiheesta pientä käsitystä. Mutta ollaan onneks samassa veneessä, koska se ei tohi kertoo faijalle. Eli ollaan vaa ihan hyss hyss. (Faija jos luet tätä blogia niin SE EN OLLUT MINÄ VAAN MIISA. JA SE OLI VAHINKO)

Harrastus, jota ihmisesi eivät täysin ymmärrä?

No oon huomannut että väki ei ymmärrä sitä, että se on oikeasti hauskaa viedä tonne kylpyhuoneen lattiakaivon äärelle sellasia pehmeitä softispalloja. Ne vaan aina nauraa mulle kun mä vien niitä sinne kun ne kuivuu ja haen sitten pois kun joku on käyny pesulla ja kastellu palleroiset sopivasti. Ne ei vaan ymmärrä kuinka kivaa niitä painavia palloja on kannella ympäri kämppää.

Pidätkö valokuvattavana olemisesta?

Kyllä, runsaasti.

Mitä tekisit, jos kohtaisit vieraan kissan?

No siis mähän oon nähnykki. Meijän piha on jonkun harmaan kissan reviiriä ja se on aina iltasin meidän pihalla. Joskus se käy meidän portailla. Yks ilta mutsi avas meidän tuuletusluukun oven, niin et se kissa huomas. Olin ite pallohommissa kylppärissä, mutsi huusi mut paikalle ja löysin Miisan nuuskimasta sitä muukalaista. Masennuin. Niin mä reagoin vieraisiin miehiin. Eiku kissoihin. Miehiin. Kissoihin.

Mikä on rasittavinta mitä ihmisesi tekevät?

No niitähän nyt riittää mutta top-listan kärjessä on ainakin pahvilaatikoiden ennenaikainen poisvieminen. Joskus käy nimittäin niin, että kun tulee paketti niin pahvilaatikko laitetaan samantien pois. Mun mielestä on vähintäänkin kohtuullista pitää sitä yön yli lattialla ja tarkkailla tilannetta että mihin Miisan ja mun suhde pahvilaatikkoa kohtaan kehittyy.

Sit se on ärsyttävää jos pehmopalloja ei oo kasteltu tarpeeks kylppärissä.

Ja se jos mut viedään väkisin pihalle.

Ja se kun en pääse ikinä parvekkeelle. Ja jos pääsenkin niin mun ei anneta hypätä sieltä alas.

Mitä mieltä olet viiksekkäistä tytöistä?

Ne on mulle ihan fine. Kissoillahan yleensä onki viiksiä.

Mitä piirteitä arvostat ihmisessä?

Rikkautta, lepsua luonnetta, innokasta siivousta vessalaatikoiden suhteen, päikkäritaipumusta ja äänettömyyttä.

Miten parhaiten saat tahtosi läpi?

Nostamalla nokan pystyyn ja lipumalla Titanicin lailla ohi esteiden. (poislukien se uppoamisjuttu)

Mikä on suosikkiötökkäsi?

Mutsi.

Edit. Lisäys kohtaan "Mikä on rasittavinta mitä ihmisesi tekevät?"

Se kun puetaan itseään arvostavien kissojen päälle hassuja vaatteita ja kuvitellaan että se on hassua. JUST FOOR JOOR INFORMATION! Ei ole hauskaa. Not funny. Inte fan.

ON SIIS KEVÄT

Mitä meikä tekee?

Ja mitä Miisa tekee?

Eli kaikenkaikkiaanhan mulla oli pikkusen jännempää tarkkailla ympäristöä tuossa yhdessä kohtaa istuen, mutta tarkkaanottaen havaitsin ympäristössä paljo enempi asioita ku Miisa joka päätäpahkaa säntäili paikasta toiseen!!

Promize kiipd!

Noniin, nyt meikä on myllänny kuva-alpumit appandaun. Ei löytyny kauheesti uutta kamaa! En tiiä ollaanko me sit vaan Maisalin kaa niin booooring ettei meitä kuvata vai voisko meillä olla niin tylsä elämä (ei.)

Saatiin joululahjaks sellanen surrurur-masiina! Siis semmonen jutskeli missä menee sisällä hiiri vimmattua vauhtia aina välillä. Meidän jouluaatto hurahti sitä tuijotellessa ja sen takia se ei oikestaan enää kiinnosta juuri lainkaan. Joku vois noutaa sen mun puolesta pois. Tosin se on nyt kyllä laitettukin johki, liekö mutsi yrittää tuoda sitä meille parin kuukauden päästä tuoreena juttuna taas! Tästä vekottimesta on siis olemassa myös kuvamateriaalia mutta ne on vasta tulonpäällä toisessa kamerassa. Luvassa on kuitenki erittäin herkullista ja raadollista kuvamateriaalia jossa pääosissa on kaks kissaa eli meikä ja miisa sekä hiirulainen.

Putkihommia oon jonku verran paiskinu. Muutamia juotoksia oon uusiks laittanu ja semmosta. Sellasta perussettiä sanoisinko... Normipäivä.

...Ja mitä Miisa tekee sillä aikaa?

Voi vehje!

Mun viime teksti on kirjotettu marraskuun vimppa päivä. Meikäläinen näköjään sluibaa tästä hommasta nyt pahan teolla! TÄTEN LUPAAN JA VANNON ETTÄ TULEVAN VIIKON AIKANA TULEN PÄIVITTÄMÄÄN ONNIUUTISEN JOKA SISÄLTÄÄ PALIJON KUVIA. Uutismateriaalin laadusta en vielä mene vannomaan, koska ei oo nyt ihmeellisempiä ollut kyllä.... Hmm, no pari laatikkoa tullut. Mutta voin keksiä jänniä vivahteita!

Vatsapvitaas?!

KUVASÄLÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!!!

Mä saunapoika oon, ja laitan suihketta kainaloon (sen jälkeen)

Laatikkoon, mä kaipaan niiiiiiiiin

Ei voi metsästäjä karvoillensa mitään.

Laatikoita, onko heitä! (jossain vielä lisää)

Kodin remontit hoitaa maatiaiskissa, Onni aikamoinen sonni.

Kaks vuotta mä hommaa mietin, ja sit hiffasin et sehän on meikäläisille tehty nukkuma-alustalainen!

Roskaa piisaa kun näitä muskeleita ruokkii...

PS.

Niitä näkyy taas. Tonttuja siis, olkaa varuillanne. Se on paskapuhetta että ne käy kyyläämässä ootko kiltisti.

OLEN ELOSSA.

TERWE VAAN!


Käyny vähän rähmäsesti kun en oo muistanu ilmottaa itestäni sitte mitään. Mut siis elossa oon kyllä tosiaankin. On ollu niin vinkeetä elämänmenoo, Miisan synttäritki meni enkä tullu tänne hehkuttaa niitä. OMG! No enivei, se on nyt kans taas vuoden vanhempi.

Aika tasapaksuu laiffii kuitenki on ollu, ei oo tapahtunu mitään mullistavia juttuja. Ehkä kuitenkin meijän familin kahtiajako näkyy nykyään paremmin, ku en vaan kestä mutsin lääppimistä. Oon alkanu kääntyy enemmän faijan puoleen, ku se ei oo samanlainen tyrkky. Saa mutsi pitää sen Miisansa vaikka, ei tarvii mua tulla lääppii. Se on ihan ok kakkosvaihtoehto jos on halipula, mut useimmiten aika rasittava muija. Kylhän mulla vähä paha mieli tulee ku mä torjun sen, mut en voi uhrautuu aina kaikkeen. Ja kun Miisa on aina valmis haliin ni siinähän on kaks toisilleen sopivaa tyyppii!

Niin mullahan oli se kissatulehdus jonka takia pissasin joka paikkaan. Mut se meni ohi! Olkkarin parketti ei vaan toipunu hommasta itekseen. Ois kyllä eräiden jo pikkuhiljaa syytä tehdä sille lattialle jotain, en millään jaksais haistella sitä pissanhajua. En tiiä eikö ihmiset sit haista sitä vai mitä, mut meikäläisen nenään ottaa aika pahasti.

Laatikkouutisia on jälleen tulossa ens viikolla, siitä oon varma. Mutsi ilmotti mulle että se on tilannu taas kaheksan kappaletta pehmoboltseja. Oon siis vähän heikkona niihin, tai oikestaan aika paljonki. Meillä on sellanen sanaton diili et aina välillä pitää tilata uusia pehmopalloja. Ku osa hukkuu ja osaa käytän kylppärissä vesidippailuun. Eli siis hölvään sitö boltsia vedessä ja sitte heittelen sitä. Tää herätti kummastusta aikoinaan mut nyt se on ihan fine. Ni kuitenki, tällä hetkellä mulla on vaan yks vesipallo ja sekin alkaa oleen vähän tuusannuuskana niin hieno homma et varastoja vähä kartotettiin.

Niin ja, juustonaksun söin eilen. Siinäpä ne.

Pee-news!

Eli suomenkielellä pissauutisia! Mut aluks, komee tunnustus meikän komeeseen lokiin. Saatiin se Undelitudelilta.

Meitsin homma on kertoo

a) lenpiväri.
No musta+valkoinen tietty! Vähäsen beigellä sävytyksellä. Ehkä.

b) lempiruokaa on raaka jauheliha salaa paketista nautittuna.

c) matkustaa haluaisin vielä joskus jasmiinipuun alle. Joskus tosin tulee päiviä, kun koen että tää mun haave ei vältsiin konkretisoidu ikinä. Jää nähtäväks.

Mut sit back to pee news. Eli mä totta tosiaanki kävin sielä tohtorilla. Voin kertoo et oli aikamoinen reissu. Muhun pistettiin piikkejä joka paikkaan. Se oli hirveähköä. Kamalaa. Huusin. Sitte ne kait piikitti jotain rauhottavaa enkä sit enää huutanu. Mut onneks oli sentään sen verran powerii, että jaksoin hypätä pöydältä kesken järkyttävän ison piikityksen ni alas. Menin jemmaan yhteen nurkkaan, mutta suunnitelma oli huono koska mut saatiin kiinni.
Meinasivat että mulla olis pissiitti eli pissatulehdus. JAA? No kai sitä nyt tulee vaikka minkälaisia tauteja ku pistellään tommosilla piikeillä. Voin vannoa ettei mulla ollu mikään ennenku jouduin sinne lääkäriin. Ei niin mikään.

Mutsi oottelee innoissaan että ne ällölääkkeet alkais auttaan siihen että joku mystinen kissa käy pissaamassa lattialle. NO EN MINÄ SILLE MITÄÄN VOI. Enkä se oo sitä paitsi edes ollu minä niin miten mä voisin sille jotain?!

Aaaaaziwengaaaaa!!

Miiitämitämitä meille kuuluu?!?!

Först ov ool, tö poks. Saapu tossa kuun vaihteessa tosin jo. Ja pian sen jälkeen tuli uus laatikko?! Sisältö oli tosin sama, joten petyin jonku verran. Mutta näihin on lihaksikkaan kissan tyydyttävä.

Miisa (lausutaan Maiiiiiza) hommailee omiaan, noita kesyjä leikkejään. Niinku normikissat tekee; leikkii naruilla joilla saa leikkii ja silleen. Ei kauheesti sellasta kunnianhimoista hommaa mut, no. Se on nainen.

Tota työkalupakkinukkumistahan se on ruvennu harrastaan aika paljo. Itseasias tälläki hetkellä nukkuu sielä...

...se nukkuu aika paljo?! Jos pikkuveljiä ei ois viety pois, ni epäilisin et se on paksuna. Mut ei se nyt sit oo varmaan, sillä vaan on kesäväsymystä.

Tää oli yks kesän kohokohtia ku hoksasin et tuos ikkunallaki voi hengata. Toki se vaati muutaman kaksikymmentä harjotushyppyä että sai otteen tuosta hirsiseinästä, mutta lopulta se onnistu. Enkä tosiaan käsitä, että miks hitossa nuo yhet vaan keskittyi siihen että seinään tuli aika paljon tosi olemattomasti kynnenjälkiä. So what, meitsi pääsi perille!

Ja sit vielä päivän, tai oikestaan viikon kuumimpia puheenaiheita. Siis, hommahan on menny sillee et JOKU on pissannu olohuoneen lattialle. Tai ei oikestaan lattialle. Vaan sohvalle.
= ennenkuulumatonta huutoa ja hengellä uhkailua.

Kivat nyt! Nyt sitte mua kuskataan eläinlääkärille pian koska kuvittelevat että mun kusemisessa ois jotain vikaa. Luulis jo näillä meriitellä huomaavan että SE ONNISTUU VALLAN HYVIN. Seuraavaks kuulemma liipasimen alla on Miisa ja Miisan lisääntymiselimet.

Hankkisivat elämän niin ei tarttis meitä koko ajan härnätä!

Ou jees ou jees ou jees!

Oh vooot häs häpend!

Ensinnäki. Meidän perhe on taas kasvanu yhdellä löpökorvalla. Se on tässä:

Hää on Tyyne, ja hää on Väinön uus morsio. Ne asuu Pupulassa, ja niillä on ilmeisen hauskaa siellä. Itehän en siitä hauskanpidosta pihalla tiedä yhtään mitään koska multa evätään sellaiset huvit.
Josta päästäänki yhteen mun viestini pääpointeista.

Nimittäin.

Tapahtui eräs päivä viikko takaperin sellanen asia, että mulle JÄTETTIIN OVI AUKI. Siis jätettiin auki, oikestaan sanottiin että "Onni, mene vain pihalle juoksentelemaan vapaana, ole hyvä". No tottakai mä sitte livahdin nopeesti
rentona lompsottelin pihalle tsiigailemaan. Aikani mä sielä tuhersin kunnes löysin meijän ulkorakennuksen. Samassa joku sukulainen (ilmeisesti mutsin isä joka ei tunnusta mua lapsenlapsekseen) yritti napata mut kii. SIIS MITÄ HÄ?! Joo en tod lähteny siihen leikkii ollenkaan mukaan. Vaan luonnollisesti karkasin.

Alko pelottaan. Halusin tutkia sellasen ison vempeleen pientä koloa, ja menin sinne viettämään aikaani. Saatoin säikähtää hetkellisesti jotain ääntä, ja saatoin olla hetken siellä kolossa. Mut sit mutsi pelasti mut. Mikä mahtava ihmisolio!
Menin himaan, pesin itteni ja nukuin koko illan.

No sit. Meille on ostettu sänky! Ihan oma sänky, oma sänky, oma sänky. Kuulemma Lunakin sais tulla, mutta ei varmaan Miisan kanssa päästetä sitä. Ihan hygieniasyistä, ku siitä lähtee sitä karvanöyhtää ja semmosta juttuu.

Täs se on, eiks oo komee?!

Ja tiettekö. Musta tuntuu että oon vähä lihonnu. Faijaki on alkanu pilkkaan mua, sanoo että kuuluu kauhee tömähdys ku hyppään lattialle. Mutta asia ei ole niin. Oottehan teki tänne monesti kirjotellu että ne on lihaksia eikä läskiä? Eihän ne lihakset nyt voi itestään muuttua läskiks. Nimittäin kyllä mä kuljen aika montaki kertaa päivässä vessalaatikolle. Ja se meijän ruokakippo on sielä raapimapuussa johka joutuu kiipeemään. Nii ja sit ku oli toi mun karkureissu ni seki kehitti mun lihaksia. En mitenkään kyllä oo voinu lihota. Vai?

Mitäs vielä. Niijoo, ei oo laatikoita näkyny. Ois ihan kiva saada esim. ruokaa vaikka joskus. Mutta ku ei tuu laatikoita, ei tuu ruokaa. Ku ei tuu ruokaa, ei tuu laatikoita.

Kesät tulloo

Moi.

En oo ollu astialla taas hetkeen, koska meillä on ollut suruaikaa ku meijän porukasta lähti taas yks pois. Meil on oikee suruvuosi taas. Väinö-banista on tässä välissä tullu siis yksineläjä, ja sen takii meille on tulos uus banihani. Aika sydämentöntä kertoo samas lausees maailman surkuin ja maailman kivin juttu. Mut niin se vaan menee. Vaik ei me Kimblen kaa ikinä sillee samalla aaltopituudella oltukkaa (vähä ehkä pelkäsin tai sillee) ni kyl silti se ois meijän familiin voinu kuuluu.

Meijän familista on lähteny nii monta tyyppii pois. Näin monta tyyppii on meikän aikana lähteny. Aika kovaa aikaa näin pienelle kissalle. Vaik henkisesti oonki iso. Sielä ne ottaa lepii Pupulan luona ja kattoo et meikät pysyy kuosis.

Mut sillee. Sit on meille muutaki tapahtunu. Huomasin että lehdissä on mun vastaista roska-propagandaa. Haluunkin korjata, että ONNI EI OLE PUUTARHA, VAAN KISSA.

Meijän etupihalle on muuttanu taas niitä siivekkäitä olentoja. Niitä tuijotellessa vierähtääki monta kesäpäivää.

Tavallaan niitten tirpusten takii mä yleensä karkaanki pihalle. Eli kyllä. Onni, Onni, missä on se Onni. Alla jasmiinipuun, siellä siellä se Onni on (tänäkin kesänä). Mutta ei sielä kovin kauaa ikinä anneta olla, vaan revitään väkisin sisään. Mikäs tälläsen kesämiehen ois siellä köllötellessä...
Mut mä lähen nyt esim. syömään mutsin kaktuksia. Se on mun lempihommaa nykyään. Tosin sivuvaikutuksena sillä on karmee älämölö joka lähtee pienestä ihmisestä, joka huutaa vielä pienemmälle viattomalle kissalle että ÄLÄ !"#¤%&/ SYÖ NIITÄ KAKTUKSIA !"##%¤&& KISSA! Ni et terkkui vaan kaikille.