keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Mää oon niin kaaunis, kirkas luojan taa-aaivas!


“You are beautiful-tunnustus on tarkoitettu kaikille blogistanian näteille blogikirjoittajille :) Tunnustuksen saaja haastetaan julkaisemaan 3-5 ennen julkaisematonta kuvaa omasta elämästään (oman kameran kätköistä) pienten selitysten kera ja jakamaan tunnustus eteenpäin kolmelle (3) muulle!”

Saatiin tää keissi Mudelta ja Hatsilta! Here it comes. Nää kuvat nyt on sit vaan meitsistä eikä Misukkelista, ku ei oikeen löytäny julkaisematonta kuvamatskuu Miisasta. Mut mustahan sitä riittää beibet.

Meitsin eka talvi. Pääsin partsille ja jännää oli. Tutkailin maailmaa kaltereitten läpi.

Mä skidinä. Tykkäsin tosta pahviläpästä ihan tosissani. Kunnes se eräänä päivänä oli roskiksessa. Kaikkien pahvilootien esi-isä! Siitä se ajatus sitte lähti.
Ja täs sitä ollaan; Teh boxlovah -> MÄ!

No sit. Mun eka kesä. Heittivät mut kylmään maailmaan tuonne pihalle. Tuo oli ajalta siinä välissä ku en vielä ymmärtäny muijista mitään ja sit kun en enää ymmärtäny muijista mitään.

No täs sit murkkuikäkuva. En oo aiemmin tätä julkassu ku oon näyttäny mielestäni vähä lihavalta täs. Mut enhän mä oo lihava? En tod. Muskelit mulla on poskissa ja kainaloissa vaaain.

Mun föörst nait ät houm-kuva. (eli siis eka ilta kotona-kuva.) Eipä tienny vielä tollon et mihin mutsi ja faija kätensä laitto! Hähähäh!

Ei me tiietä kelle kaikille tää on jo annettu, mut laitetaan sit ainaski meijän puolesta:

Naukulan muijille
Undelle
Koltsulle

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

I'm alive!

Eli siis suomen kielellä OLEN ELOSHA!

Mua ei taas päästetä ikinä päivittämään blogia. Aina tässä päivystää joku naama estämässä mun työtäni. Mikään ei oo niin tärkeetä ku meitsin blogi ja niin se on.

Meillä on ollu melko sellasta niinku tasapainoista eloo täs nyt. Mitään järkkyjä tapahtumia ei oo ollu. Paitsi että Miisalla oli taas se ihme maukumisvillitys, mut se meni kyl ohi itestään ilman sen kummempia toimenpiteitä...
Raimoruohooki ollaan saatu itellemme. Mutsi laitto jo monta viikkoo sit meille raikkuu kasvaan, vissiin siks ku Mitsu aina kröhii välillä. Haluu kai että se oksentelee pitkin kämppää, ihme muija. Oon mäki käyny sitä hieman maistelee mut ei oo mun juttu. Ohan sitä hauska nakata lattialle sitä raikkukippoo mut siinä ne ilot sitte oikestaan onki.

No mitäs sit. AINIIN! Eläinrääkkäystapaus on ollut täällä taas. Ollaan kärsitty viikokausia tyhjentämättömästä kakkakiposta. Siis VIIKKOKAUSIIN?! Pyöristäen, ni moneen viikkoon ei oo kakkakippoo tyhjennetty. Sunnuntai se oli, mutta arvatkaa vaan mikä sunnuntai! Tein sitte tänään aamulla peliliikkeen, johon yllätyin hieman itekki. Here it comes:

Menin mutsin viereen aamulla, istuuduin keittiön lavuaariin ja otin kakkaamisasennon! Johan alko tapahtuu! Jotain se urputti, ja sitte ilmotti että hakee oitis uutta kissapissahiekkaa kaupasta tänään. No voi ilonpäivää ku se tuli!
Kaupassa oli nimittäin ollu megatarjous: Ku osti hiekkaa, ni sai ältsyn paljo kissanleluja. Sit se vaan tuli ja heitti ne kaikki lelut meille lattialle leikittäväks. NIIIN hyvä juttu.
Mitä tästä opimme?

- Aina kannattaa yrittää kakata lavuaariin.