lauantai 20. helmikuuta 2010

Herranie!

On tapahtunu traakisia asioita viime viikolla.

Heräsin yks aamu, eikä Luna lähtenykkää pihalle. Se vaan makas yhes paikas, eikä se murissu mulle, ei jahdannu mua, ei haukkunu mulle. Se vaan makas. Sit kaikki ihmetteli ja istu sen vieres et mikä sullon hei.

Sit ne lähti. Sillä liikkuvalla esineellä joka on meidän ikkunassa. Ku noi tuli takas, ni niillä ei ollu enää Lunaa mukana :O Luulin et nyt otti ohraleipä.
Mut sit se tuli myöhemmin päivällä takas. Se oli ihan räkää, ja se käveli miten sattu. Eihän se ees pystyny herran tähden istumaan! Koko ajan sille kuskattiin peittoja ja kauratyynyjä, mutta se vaan nukku eikä tajunnu mistään mitään. Välillä se piti sellasta piipittävää ääntä, mut siinä kaikki. En tajuu mikä sillä oli.

Mut sit siitä tuli taas normaali ja kaikki oli ilosii. Sille laitetaan vieläki suuhun sellasella kepillä jotain ainetta, aina aamusin sitä laitetaan. Luna ei tykkää siitä yhtään, mutta se saa sen jälkeen aina karkkia, joten voisin itekki ottaa sitä myös. Mut en tiiä, epäilen että se oli sielä samassa paikassa missä mua sillon pistettiin. Sitä saatettiin myös pistää sielä ja sen takia se oli niin huonossa kondiksessa.

No kuitenki, tunnen itseni vähemmistökansaksi tässä porukassa. En oo saanu ku maksimissaan 3 karkkia koko viikon aikana, ku ton yhen tarvii vaan juosta keittiöön niin se saa koko ajan karkkia.
Mut niin, oon mä vähä ilonen ettei se typerys heittänykkään veiviä. Ois ollu ihan paskaa ku ei ois ollu mitään jännitystä että koska saa taas paeta henkensä edestä pitkin sohvia ja hyllyjä. Näin on hyvä.

Laitan loppuun musta, ja mun eri väestöryhmää edustavasta siskosta kuvan. Ollaan nois kuvis lapsia, ja tosi ihanii.

perjantai 12. helmikuuta 2010

Moi

Haaveilin eilen illalla kovasti ja pähkäilin asioita...



...Kunnes päätin lähteä reppuselkämatkalle kohti unelmieni kumppania.



PS. Pääsin olohuoneeseen asti.

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Ihan se on lähellä!

Aistin talomuksessamme muutoksia.

Olin lauantain ja sunnuntain TAAS yksin kotona, mutta kovin kiltisti oli tämä poika tässä näin. Vain vähän olin paahtoleipää syöny mutta pussi oli jääny näkyville. Muuta en ollu tehny! Olin myös hirveän kiltti ihan tähän aamuun asti taas. Sitten tietysti jossain vaiheessa pitää vähän päästellä höyryjä.

Mulle oli kuulemma löytyny poissaollessani maailman ihanin kaveri; sillä oli kierot silmät! Myös äispä oli rakastunu siihen oitis. Mutta se oli liian kaukana. Kissatoveriasiani kuitenki tuntuu saaneen hieman myönnytystä urpon suunnalta, luotan äipän voimaan tässä asiassa. Se on erittäin sitkeää lihaa näissä asioissa. Ollaan sen kaa vähä kateltukki kavereita. Ollaan ehkä päädytty Koiratarha Kulkuriin tsiikaileen kodittomia misuja, sieltä kyllä löytyiski pari hekumallisen näköstä. Mut en sit tiiä. Jos sielä ruudun toisella puolella on kissaihmisiä ni voisitteks kertoo et jos multa ei lähe palleja, ni alanko mä sit heti tappeleen leikatun kollin kaa et pitääks mun ettii ihan oikee muija itelleni?
(Ja äipän iskälle ja urpollekki tiedoks ihan vaan että mä rauhotun paljo enempi ku mulla on kaveri että turha nostaa verenpainetta!)

Voin laittaa teille mun lempparikisuja. Nää kaikki kuvathan on sit niinku sieltä http://koiratarhakulkuri.com


Tinja-beibe. Tää ois aika ihana. Se tulis toimeen Lunanki kaa. Ja se on leikattu, ei tarttis murehtii lapsista kuhan vaan rakastettais toisiamme päivin ja öin.


Aurora-nainen mun makuun. Hieman varttuneempi opettaja tälläselle villikissalle, GRAUH!


Blondi Milady vois pistää mut ruotuun. Kaunis pakkaus, sopis maistella sen turkkia illat pitkät <3

Mulla ei oo valitettavasti kuvii musta, ku en oo jaksanu siirrellä. Sori, voitte kattoo noita vanhoja. Lähen haaveilee moi.

perjantai 5. helmikuuta 2010

Daaa

Hei tyypit, mä oon kyllä elossa hei!

Tolla yhellä pellellä on kuulemma "ihan hirweeesti hommiii niinq", joten en oo ees koneelle päässy. Nyt ainaki tiiän kaikki luut latinaks ja osaan laittaa teille kamut diffuusiona vaikka öö kissanminttuu, en jaksa enää kuunnella tota sontaa!

Tästä tulee aika lyhyt viesti, koska tyypit on lähössä jälleen kerran veke lauantaiks ja sunnuntaiks, ja nauttii oikeen sydämensä kyllyydestä ku saa jättää mut yksin himppeen. Tosi siistii.

Takaisin uutissyötteeseen. Viime aikoina tapahtunut runsas kissanpissan- ja kakan määrä takkatilassa aiheutti toimenpiteitä. Tiistaina, toinen helmikuuta takkani eteen asennettiin lasiovi, joka estää pääsyni urinoimaan takkaan. Masennuin tästä, ja urinoitsin salaiseen paikkaan, josta en kerro. Haju kyllä kertoo puolestani.

Sain valtavan ruokatilauksen keskiviikkona, joka sisälsi ilmeisesti ainakin 8 kilon ruokasäkin, sekä märkää ruokaa kolmeksi kuukaudeksi. Tästä tilanteesta on kuva, mutta en sitä teille näytä. Ruokatilaus kuitenkin johti asiasta toiseen, ja nyt minulla on jälleen laatikko. Merkit viittaa vahvasti siihen, että tänään on kuitenkin siivouspäivä. Se viittaa puolestaaan siihen, että laatikko lähtee mäkeen. Toivon että noi ottais sen seikan huomioon, että olen yksinäinen kissanpoika vailla emoa, jonka tekis iloiseksi laatikko. Kun yksinki jään kotiin.

Mä joskus kerroin teille siitä mini-ihmisestä, joka oli meillä käymässä. Myös meidän välillä tapahtu laatikkotapahtuma, mutta kuva kertokoon kaiken.