keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Jou!

Vähä on taas kiirettä pukannu. Nimittäin veikkaan että se on tuo keli. Päivät on välillä niin raskaita ku etupihalla varsinki täytyy vahtia noita lintuja, ne tulee sinne melkeen niinku tarjottimella. Mulla on keittiös oma vaklipaikka, tuuletusikkunan luona. Siinä meitsillä on oikeen oma jakkara jonka päällä mä kyttään, joskus vierähtää kauemmin aikaa, joskus taas en kestä enää kauempaa katella. Tästä samaisesta ikkunasta nuoruusvuosinain aina karkasin, mutta en enää. Joku on laittanu siihen typerän verkon, kuten jokaseen pirun tuuletusikkunaan täälä, ihan mun kiusaks!

Mua on mukavasti viihdytetty täs viime päivinä, ku äippä on ilmeisesti lopettanu kaiken muun sosiaalisen elämän ja päättäny paneutua pelkästään muhun. Ei se lähe enää aamulla aikasin mihkään. Se vaan on mun kaa koko päivän, ja haluu silitellä. Mut mä esittelen vaikeesti tavoteltavaa, koska MÄ OON TOSIMIES!
Teki mulle sellasen härvelinki yks päivä. Jemmas sinne kissanminttu (hurrrrrrrrrrrrr) karkkeja, ja mun piti kaivella niitä. Tiedoksenne myös teille lukijoille että olen saanut kaksi (2) kappaletta lisää foliopalloja, tilanne hallinnassa.



Miisa EI VIELÄKÄÄN LÄMPEÄ MINULLE. Meillä on ollu jopa muutama orastava perheriita. Ei naisii sais kai lyyä mut nyt Miisalla on naarmu nenässä ja korvassa pieni haava, ku vahingossa lipsahti. Äippä on ihan raivona ku ei voida söpöinä nukkuu vierekkäin. Kyl mä haluisin mut ku tää on niin rankkaa tää kissanelämä välillä! Se meinaa ostaa jotain Veliveita joka tekee meistä rakastavaiset. Oisko jotain ruokaa, hyvää ruokaa!

Se Miisa kyllä on muutenki pistäny kovat panokset pyssyhynsä. Nukku yks päivä päikkärit äipän mahan päällä?! Pyöriskeli siinä ja kehräs kovaäänisesti. Mä vaan katoin sieltä raapimapuun huipustani että mä en ikinä saa tollasta lempee. Ei se ny sitä meinaa, et jos hyppään pois sylistä, etten vois nukkuu siinä samalla tavalla! Hitto vieköön. Mut mun misu on onneks tullu jo aika rohkeeks, sen lempparipaikka on nykyään kait sohvanalunen, sielä se möyryää ja jekuttaa mua mennen tullen.
Nuori ja simpsakka nainen tämä Miksu.

5 kommenttia:

Susanna&Samina kirjoitti...

Heippistä Onni! Se on semmonen juttu ny, että käyhän hakemassa meijän blogista se plakaatti omaan blogiis! Kun sähän olit ilman muuta listalla, mut kun piti valita vaan 6 niin otettiin noita tutumpia, vanhoja kamuja siihen listaan. Teijän blogia on sen verran hauskaa lukea, ettei aina selvitä nauramatta ja on ihan spesiaalia seurata tota teijän romanssia Miisan kans, kun se leikkii vaikeesti tavoteltavaa. On siinä kans pari!

Sirpa kirjoitti...

Sä olet niin nokkela kissa, että varmasti kaivat kissanminttukarkit ulos tuosta härvelistä ennätysajassa. :) Foliopallot rulettaa! Toivottavasti Velivei saa sut ja Miisan lähentymään.

Onni kirjoitti...

Susanna ja Samina: Tänks, ootte kivejä! Ei siis niinku kivi vaan kiva!
Laitan het huomenna blogiini tämän!

Sirpa ja Kollo: Niin, siis ton vehkeen sai niin helposti hajotettua. Ei kato jatkossa tungeta tonne enää karkkeja ku se on hajalla, muahahaa.

Mamma N kirjoitti...

Onni, onni, rakkaus on vaikeeta.

Anonyymi kirjoitti...

Vehje on kyllä mielikuvitusta kiihottavan näköinen. Eikö sitä saa rakennettua uudelleen entisillä piirustuksilla?