Mut back to business, oltiin Miisan kaa pari yötä keskenään kotona, ja zädää me saatiin ehkä vähä sovittuu meijän välejä. Nykyään on pienenpieniä hetkiä, joita vois joku kutsua leikiks. Toki ne vissiin lipsahtaa vähä johki lopuks. Oon yrittäny osottaa halukkuuttani ystävyyteen tolla Miisan korvien lipsuttelulla. Aina välillä vaivihkaa meen sen ohi ja vähä nuolasen. Eikä se mörise tai luimistele. Voihan meistä tullakki ehkä kamuja pian.
SE KÄVI PIHALLA. Ja se tykkää siitä?! MITÄ?! En voi ymmärtää. Sielä se hiihteli pitkin pihoja ja tutki kaikkee. Yritin vinkata ikkunasta et mee ny ihmees kyhjöttää sinne rappusten alle mut ei.

Tiiän et meijät jätetään taas yksin viikonlopuks. Tunnen sen luissani.
6 kommenttia:
Onni ja Miisa, teillä on tiedossa juhannusromanssi. :)
Onni, sä ET oo tyhmä kissa. Mini-ihmiset on ite tyhmiä! Ei sillä että ois ikinä tavattu yhtään, mut vähän siltä kuulostaa...
Sä edistyt Miisan suhteen tosi hyvin. Niinku Kollo sanoo, voipi pukata juhannusromanssia! Me jäädään odottelemaan päivitystä. Pitäkää kivaa!
Siis eikö teitä kukaan käy edes vilkuilemassa viikonloppuna? Entäs jos on jokin sovittelua vaativa tai vastaava kriisitilanne päällä?
Aika rinzessa kyllä tuo tyttösi tuossa tukin päällä. kelpaa katsella.
Sirpa ja Kollo: No en menis sanoon!
Musta ja Harmaa: Ni sitä mä aattelinki et en kyllä oikeesti oo tyhmä kissa. Leikittelyä mahdottomuuksilla ku mini-ihmiset sanoo tommosia!
Anonymfi: Käy meille joku tuntematon urpo laittamas ruokaa ja kattomas et ollaan elos. Mut muuten ollaan ihan keskenään tekemäs juhannustaikoja!
Hyviä Juhannustaikoja teille siis :) Toivottelee Naukulan väki
Mitenköhän teillä sitten mahtoi mennä?
Tämä kuva jaksaa naurattaa aina vaan: http://susanni.tutkalla.com/onniblogi/evi1.jpg
Lähetä kommentti