TERWE VAAN!
Käyny vähän rähmäsesti kun en oo muistanu ilmottaa itestäni sitte mitään. Mut siis elossa oon kyllä tosiaankin. On ollu niin vinkeetä elämänmenoo, Miisan synttäritki meni enkä tullu tänne hehkuttaa niitä. OMG! No enivei, se on nyt kans taas vuoden vanhempi.
Aika tasapaksuu laiffii kuitenki on ollu, ei oo tapahtunu mitään mullistavia juttuja. Ehkä kuitenkin meijän familin kahtiajako näkyy nykyään paremmin, ku en vaan kestä mutsin lääppimistä. Oon alkanu kääntyy enemmän faijan puoleen, ku se ei oo samanlainen tyrkky. Saa mutsi pitää sen Miisansa vaikka, ei tarvii mua tulla lääppii. Se on ihan ok kakkosvaihtoehto jos on halipula, mut useimmiten aika rasittava muija. Kylhän mulla vähä paha mieli tulee ku mä torjun sen, mut en voi uhrautuu aina kaikkeen. Ja kun Miisa on aina valmis haliin ni siinähän on kaks toisilleen sopivaa tyyppii!
Niin mullahan oli se kissatulehdus jonka takia pissasin joka paikkaan. Mut se meni ohi! Olkkarin parketti ei vaan toipunu hommasta itekseen. Ois kyllä eräiden jo pikkuhiljaa syytä tehdä sille lattialle jotain, en millään jaksais haistella sitä pissanhajua. En tiiä eikö ihmiset sit haista sitä vai mitä, mut meikäläisen nenään ottaa aika pahasti.
Laatikkouutisia on jälleen tulossa ens viikolla, siitä oon varma. Mutsi ilmotti mulle että se on tilannu taas kaheksan kappaletta pehmoboltseja. Oon siis vähän heikkona niihin, tai oikestaan aika paljonki. Meillä on sellanen sanaton diili et aina välillä pitää tilata uusia pehmopalloja. Ku osa hukkuu ja osaa käytän kylppärissä vesidippailuun. Eli siis hölvään sitö boltsia vedessä ja sitte heittelen sitä. Tää herätti kummastusta aikoinaan mut nyt se on ihan fine. Ni kuitenki, tällä hetkellä mulla on vaan yks vesipallo ja sekin alkaa oleen vähän tuusannuuskana niin hieno homma et varastoja vähä kartotettiin.
Niin ja, juustonaksun söin eilen. Siinäpä ne.
lauantai 15. lokakuuta 2011
tiistai 16. elokuuta 2011
Pee-news!
Eli suomenkielellä pissauutisia! Mut aluks, komee tunnustus meikän komeeseen lokiin. Saatiin se Undelitudelilta.
Meitsin homma on kertoo
a) lenpiväri.
No musta+valkoinen tietty! Vähäsen beigellä sävytyksellä. Ehkä.
b) lempiruokaa on raaka jauheliha salaa paketista nautittuna.
c) matkustaa haluaisin vielä joskus jasmiinipuun alle. Joskus tosin tulee päiviä, kun koen että tää mun haave ei vältsiin konkretisoidu ikinä. Jää nähtäväks.
Mut sit back to pee news. Eli mä totta tosiaanki kävin sielä tohtorilla. Voin kertoo et oli aikamoinen reissu. Muhun pistettiin piikkejä joka paikkaan. Se oli hirveähköä. Kamalaa. Huusin. Sitte ne kait piikitti jotain rauhottavaa enkä sit enää huutanu. Mut onneks oli sentään sen verran powerii, että jaksoin hypätä pöydältä kesken järkyttävän ison piikityksen ni alas. Menin jemmaan yhteen nurkkaan, mutta suunnitelma oli huono koska mut saatiin kiinni.
Meinasivat että mulla olis pissiitti eli pissatulehdus. JAA? No kai sitä nyt tulee vaikka minkälaisia tauteja ku pistellään tommosilla piikeillä. Voin vannoa ettei mulla ollu mikään ennenku jouduin sinne lääkäriin. Ei niin mikään.
Mutsi oottelee innoissaan että ne ällölääkkeet alkais auttaan siihen että joku mystinen kissa käy pissaamassa lattialle. NO EN MINÄ SILLE MITÄÄN VOI. Enkä se oo sitä paitsi edes ollu minä niin miten mä voisin sille jotain?!
Meitsin homma on kertoo
a) lenpiväri.
No musta+valkoinen tietty! Vähäsen beigellä sävytyksellä. Ehkä.
b) lempiruokaa on raaka jauheliha salaa paketista nautittuna.
c) matkustaa haluaisin vielä joskus jasmiinipuun alle. Joskus tosin tulee päiviä, kun koen että tää mun haave ei vältsiin konkretisoidu ikinä. Jää nähtäväks.
Mut sit back to pee news. Eli mä totta tosiaanki kävin sielä tohtorilla. Voin kertoo et oli aikamoinen reissu. Muhun pistettiin piikkejä joka paikkaan. Se oli hirveähköä. Kamalaa. Huusin. Sitte ne kait piikitti jotain rauhottavaa enkä sit enää huutanu. Mut onneks oli sentään sen verran powerii, että jaksoin hypätä pöydältä kesken järkyttävän ison piikityksen ni alas. Menin jemmaan yhteen nurkkaan, mutta suunnitelma oli huono koska mut saatiin kiinni.
Meinasivat että mulla olis pissiitti eli pissatulehdus. JAA? No kai sitä nyt tulee vaikka minkälaisia tauteja ku pistellään tommosilla piikeillä. Voin vannoa ettei mulla ollu mikään ennenku jouduin sinne lääkäriin. Ei niin mikään.
Mutsi oottelee innoissaan että ne ällölääkkeet alkais auttaan siihen että joku mystinen kissa käy pissaamassa lattialle. NO EN MINÄ SILLE MITÄÄN VOI. Enkä se oo sitä paitsi edes ollu minä niin miten mä voisin sille jotain?!
torstai 11. elokuuta 2011
Aaaaaziwengaaaaa!!
Miiitämitämitä meille kuuluu?!?!
Först ov ool, tö poks. Saapu tossa kuun vaihteessa tosin jo. Ja pian sen jälkeen tuli uus laatikko?! Sisältö oli tosin sama, joten petyin jonku verran. Mutta näihin on lihaksikkaan kissan tyydyttävä.
Miisa (lausutaan Maiiiiiza) hommailee omiaan, noita kesyjä leikkejään. Niinku normikissat tekee; leikkii naruilla joilla saa leikkii ja silleen. Ei kauheesti sellasta kunnianhimoista hommaa mut, no. Se on nainen.
Tota työkalupakkinukkumistahan se on ruvennu harrastaan aika paljo. Itseasias tälläki hetkellä nukkuu sielä...
...se nukkuu aika paljo?! Jos pikkuveljiä ei ois viety pois, ni epäilisin et se on paksuna. Mut ei se nyt sit oo varmaan, sillä vaan on kesäväsymystä.
Tää oli yks kesän kohokohtia ku hoksasin et tuos ikkunallaki voi hengata. Toki se vaati muutaman kaksikymmentä harjotushyppyä että sai otteen tuosta hirsiseinästä, mutta lopulta se onnistu. Enkä tosiaan käsitä, että miks hitossa nuo yhet vaan keskittyi siihen että seinään tuliaika paljon tosi olemattomasti kynnenjälkiä. So what, meitsi pääsi perille!
Ja sit vielä päivän, tai oikestaan viikon kuumimpia puheenaiheita. Siis, hommahan on menny sillee et JOKU on pissannu olohuoneen lattialle. Tai ei oikestaan lattialle. Vaan sohvalle.
= ennenkuulumatonta huutoa ja hengellä uhkailua.
Kivat nyt! Nyt sitte mua kuskataan eläinlääkärille pian koska kuvittelevat että mun kusemisessa ois jotain vikaa. Luulis jo näillä meriitellä huomaavan että SE ONNISTUU VALLAN HYVIN. Seuraavaks kuulemma liipasimen alla on Miisa ja Miisan lisääntymiselimet.
Hankkisivat elämän niin ei tarttis meitä koko ajan härnätä!
Först ov ool, tö poks. Saapu tossa kuun vaihteessa tosin jo. Ja pian sen jälkeen tuli uus laatikko?! Sisältö oli tosin sama, joten petyin jonku verran. Mutta näihin on lihaksikkaan kissan tyydyttävä.
Miisa (lausutaan Maiiiiiza) hommailee omiaan, noita kesyjä leikkejään. Niinku normikissat tekee; leikkii naruilla joilla saa leikkii ja silleen. Ei kauheesti sellasta kunnianhimoista hommaa mut, no. Se on nainen.
Tota työkalupakkinukkumistahan se on ruvennu harrastaan aika paljo. Itseasias tälläki hetkellä nukkuu sielä...
...se nukkuu aika paljo?! Jos pikkuveljiä ei ois viety pois, ni epäilisin et se on paksuna. Mut ei se nyt sit oo varmaan, sillä vaan on kesäväsymystä.
Tää oli yks kesän kohokohtia ku hoksasin et tuos ikkunallaki voi hengata. Toki se vaati muutaman kaksikymmentä harjotushyppyä että sai otteen tuosta hirsiseinästä, mutta lopulta se onnistu. Enkä tosiaan käsitä, että miks hitossa nuo yhet vaan keskittyi siihen että seinään tuli
Ja sit vielä päivän, tai oikestaan viikon kuumimpia puheenaiheita. Siis, hommahan on menny sillee et JOKU on pissannu olohuoneen lattialle. Tai ei oikestaan lattialle. Vaan sohvalle.
= ennenkuulumatonta huutoa ja hengellä uhkailua.
Kivat nyt! Nyt sitte mua kuskataan eläinlääkärille pian koska kuvittelevat että mun kusemisessa ois jotain vikaa. Luulis jo näillä meriitellä huomaavan että SE ONNISTUU VALLAN HYVIN. Seuraavaks kuulemma liipasimen alla on Miisa ja Miisan lisääntymiselimet.
Hankkisivat elämän niin ei tarttis meitä koko ajan härnätä!
maanantai 4. heinäkuuta 2011
Ou jees ou jees ou jees!
Oh vooot häs häpend!
Ensinnäki. Meidän perhe on taas kasvanu yhdellä löpökorvalla. Se on tässä:
Hää on Tyyne, ja hää on Väinön uus morsio. Ne asuu Pupulassa, ja niillä on ilmeisen hauskaa siellä. Itehän en siitä hauskanpidosta pihalla tiedä yhtään mitään koska multa evätään sellaiset huvit.
Josta päästäänki yhteen mun viestini pääpointeista.
Nimittäin.
Tapahtui eräs päivä viikko takaperin sellanen asia, että mulle JÄTETTIIN OVI AUKI. Siis jätettiin auki, oikestaan sanottiin että "Onni, mene vain pihalle juoksentelemaan vapaana, ole hyvä". No tottakai mä sittelivahdin nopeesti
rentona lompsottelin pihalle tsiigailemaan. Aikani mä sielä tuhersin kunnes löysin meijän ulkorakennuksen. Samassa joku sukulainen (ilmeisesti mutsin isä joka ei tunnusta mua lapsenlapsekseen) yritti napata mut kii. SIIS MITÄ HÄ?! Joo en tod lähteny siihen leikkii ollenkaan mukaan. Vaan luonnollisesti karkasin.
Alko pelottaan. Halusin tutkia sellasen ison vempeleen pientä koloa, ja menin sinne viettämään aikaani. Saatoin säikähtää hetkellisesti jotain ääntä, ja saatoin olla hetken siellä kolossa. Mut sit mutsi pelasti mut. Mikä mahtava ihmisolio!
Menin himaan, pesin itteni ja nukuin koko illan.
No sit. Meille on ostettu sänky! Ihan oma sänky, oma sänky, oma sänky. Kuulemma Lunakin sais tulla, mutta ei varmaan Miisan kanssa päästetä sitä. Ihan hygieniasyistä, ku siitä lähtee sitä karvanöyhtää ja semmosta juttuu.
Täs se on, eiks oo komee?!
Ja tiettekö. Musta tuntuu että oon vähä lihonnu. Faijaki on alkanu pilkkaan mua, sanoo että kuuluu kauhee tömähdys ku hyppään lattialle. Mutta asia ei ole niin. Oottehan teki tänne monesti kirjotellu että ne on lihaksia eikä läskiä? Eihän ne lihakset nyt voi itestään muuttua läskiks. Nimittäin kyllä mä kuljen aika montaki kertaa päivässä vessalaatikolle. Ja se meijän ruokakippo on sielä raapimapuussa johka joutuu kiipeemään. Nii ja sit ku oli toi mun karkureissu ni seki kehitti mun lihaksia. En mitenkään kyllä oo voinu lihota. Vai?
Mitäs vielä. Niijoo, ei oo laatikoita näkyny. Ois ihan kiva saada esim. ruokaa vaikka joskus. Mutta ku ei tuu laatikoita, ei tuu ruokaa. Ku ei tuu ruokaa, ei tuu laatikoita.
Ensinnäki. Meidän perhe on taas kasvanu yhdellä löpökorvalla. Se on tässä:
Hää on Tyyne, ja hää on Väinön uus morsio. Ne asuu Pupulassa, ja niillä on ilmeisen hauskaa siellä. Itehän en siitä hauskanpidosta pihalla tiedä yhtään mitään koska multa evätään sellaiset huvit.
Josta päästäänki yhteen mun viestini pääpointeista.
Nimittäin.
Tapahtui eräs päivä viikko takaperin sellanen asia, että mulle JÄTETTIIN OVI AUKI. Siis jätettiin auki, oikestaan sanottiin että "Onni, mene vain pihalle juoksentelemaan vapaana, ole hyvä". No tottakai mä sitte
Menin himaan, pesin itteni ja nukuin koko illan.
No sit. Meille on ostettu sänky! Ihan oma sänky, oma sänky, oma sänky. Kuulemma Lunakin sais tulla, mutta ei varmaan Miisan kanssa päästetä sitä. Ihan hygieniasyistä, ku siitä lähtee sitä karvanöyhtää ja semmosta juttuu.
Täs se on, eiks oo komee?!
Ja tiettekö. Musta tuntuu että oon vähä lihonnu. Faijaki on alkanu pilkkaan mua, sanoo että kuuluu kauhee tömähdys ku hyppään lattialle. Mutta asia ei ole niin. Oottehan teki tänne monesti kirjotellu että ne on lihaksia eikä läskiä? Eihän ne lihakset nyt voi itestään muuttua läskiks. Nimittäin kyllä mä kuljen aika montaki kertaa päivässä vessalaatikolle. Ja se meijän ruokakippo on sielä raapimapuussa johka joutuu kiipeemään. Nii ja sit ku oli toi mun karkureissu ni seki kehitti mun lihaksia. En mitenkään kyllä oo voinu lihota. Vai?
Mitäs vielä. Niijoo, ei oo laatikoita näkyny. Ois ihan kiva saada esim. ruokaa vaikka joskus. Mutta ku ei tuu laatikoita, ei tuu ruokaa. Ku ei tuu ruokaa, ei tuu laatikoita.
sunnuntai 12. kesäkuuta 2011
Kesät tulloo
Moi.
En oo ollu astialla taas hetkeen, koska meillä on ollut suruaikaa ku meijän porukasta lähti taas yks pois. Meil on oikee suruvuosi taas. Väinö-banista on tässä välissä tullu siis yksineläjä, ja sen takii meille on tulos uus banihani. Aika sydämentöntä kertoo samas lausees maailman surkuin ja maailman kivin juttu. Mut niin se vaan menee. Vaik ei me Kimblen kaa ikinä sillee samalla aaltopituudella oltukkaa (vähä ehkä pelkäsin tai sillee) ni kyl silti se ois meijän familiin voinu kuuluu.
Meijän familista on lähteny nii monta tyyppii pois. Näin monta tyyppii on meikän aikana lähteny. Aika kovaa aikaa näin pienelle kissalle. Vaik henkisesti oonki iso. Sielä ne ottaa lepii Pupulan luona ja kattoo et meikät pysyy kuosis.
Mut sillee. Sit on meille muutaki tapahtunu. Huomasin että lehdissä on mun vastaista roska-propagandaa. Haluunkin korjata, että ONNI EI OLE PUUTARHA, VAAN KISSA.
Meijän etupihalle on muuttanu taas niitä siivekkäitä olentoja. Niitä tuijotellessa vierähtääki monta kesäpäivää.
Tavallaan niitten tirpusten takii mä yleensä karkaanki pihalle. Eli kyllä. Onni, Onni, missä on se Onni. Alla jasmiinipuun, siellä siellä se Onni on (tänäkin kesänä). Mutta ei sielä kovin kauaa ikinä anneta olla, vaan revitään väkisin sisään. Mikäs tälläsen kesämiehen ois siellä köllötellessä...
Mut mä lähen nyt esim. syömään mutsin kaktuksia. Se on mun lempihommaa nykyään. Tosin sivuvaikutuksena sillä on karmee älämölö joka lähtee pienestä ihmisestä, joka huutaa vielä pienemmälle viattomalle kissalle että ÄLÄ !"#¤%&/ SYÖ NIITÄ KAKTUKSIA !"##%¤&& KISSA! Ni et terkkui vaan kaikille.
En oo ollu astialla taas hetkeen, koska meillä on ollut suruaikaa ku meijän porukasta lähti taas yks pois. Meil on oikee suruvuosi taas. Väinö-banista on tässä välissä tullu siis yksineläjä, ja sen takii meille on tulos uus banihani. Aika sydämentöntä kertoo samas lausees maailman surkuin ja maailman kivin juttu. Mut niin se vaan menee. Vaik ei me Kimblen kaa ikinä sillee samalla aaltopituudella oltukkaa (vähä ehkä pelkäsin tai sillee) ni kyl silti se ois meijän familiin voinu kuuluu.
Meijän familista on lähteny nii monta tyyppii pois. Näin monta tyyppii on meikän aikana lähteny. Aika kovaa aikaa näin pienelle kissalle. Vaik henkisesti oonki iso. Sielä ne ottaa lepii Pupulan luona ja kattoo et meikät pysyy kuosis.
Mut sillee. Sit on meille muutaki tapahtunu. Huomasin että lehdissä on mun vastaista roska-propagandaa. Haluunkin korjata, että ONNI EI OLE PUUTARHA, VAAN KISSA.
Meijän etupihalle on muuttanu taas niitä siivekkäitä olentoja. Niitä tuijotellessa vierähtääki monta kesäpäivää.
Tavallaan niitten tirpusten takii mä yleensä karkaanki pihalle. Eli kyllä. Onni, Onni, missä on se Onni. Alla jasmiinipuun, siellä siellä se Onni on (tänäkin kesänä). Mutta ei sielä kovin kauaa ikinä anneta olla, vaan revitään väkisin sisään. Mikäs tälläsen kesämiehen ois siellä köllötellessä...
Mut mä lähen nyt esim. syömään mutsin kaktuksia. Se on mun lempihommaa nykyään. Tosin sivuvaikutuksena sillä on karmee älämölö joka lähtee pienestä ihmisestä, joka huutaa vielä pienemmälle viattomalle kissalle että ÄLÄ !"#¤%&/ SYÖ NIITÄ KAKTUKSIA !"##%¤&& KISSA! Ni et terkkui vaan kaikille.
maanantai 23. toukokuuta 2011
tiistai 10. toukokuuta 2011
Skaba is päättynyt!
Ennenkuin julkistan arvontakuvat, tahdon antaa teille rakas kuulijakuntani, RAIPPAA! Minä kovalla työlläni tein teille arvonnan, ja vain kolme misukkaa osallistu. Aivan törkeetä, jos jatkossa käy samalla lailla, niin en todellakaan kerro teille enää mitään mistään. Ja voin myös kertoo, että en näytä teille enää yhtään laatikkokuvaa. IKINÄ. Enkä tod. kerro mitään jänniä juttuja. Kerron vaan kaikkee et joo kävin eilen kakalla ja oli jännää. En mitään muuta.
ASIAAN!
Arvovaltanen raati on ny suorittanu arvonnan, joka sisälsi paljon dramaattisia käänteitä ja yllättäviä tilanteita. Alla näette kuvakoosteen.
Arvonnan suorittaja, meitsi tarkisti arvontalipukkeiden oikeellisuuden.
Sit Miisa, virallinen valvoja, tuli tarkistaan tilanteen myös. Miisa tarkisti myös, ettei kippo vuoda, ja että se varmasti sisältää myös kissanminttuu.
Lipukkeita tutkittiin hetki, ja mietittiin.
Sit huomasin et Miisan päässä oli likaa. Putsasin muijaa vähä.
Alko oikestaan huvittaa vähä leikkii. Täs rytäkäs koko arvontakippo kaatu kumoon.
Miisa lähti vetää, ja meitsi jäi funtsii et miten hitos mä saan ny sen lapun täältä kiposta.
Joten, mutsi joutu jeesaan ja kääntään kipon oikeen päin.
Täs vaihees kuvioihin tuli myös se punanen ikiliikkuja (jonka muuten sain jo eilen hengiltä) ja se oli kipossa myös. Yritin napata sitä kii, ja samas kiposta pakeni yks lappu!
Ja lapusta paljastu jo aiemminki blogissa tuttu hannuhanhi, Eli Naukulan väen mutsi! TADAA, TAAS!
Virallinen arvonnansuorittaja (meitsi) pyytääkin täten Naukulan mutsia välittömästi ottamaan yhteyttä ja luovuttamaan yhteystietonsa, jotta voittopotti voidaan toimittaa perille.
ASIAAN!
Arvovaltanen raati on ny suorittanu arvonnan, joka sisälsi paljon dramaattisia käänteitä ja yllättäviä tilanteita. Alla näette kuvakoosteen.
Arvonnan suorittaja, meitsi tarkisti arvontalipukkeiden oikeellisuuden.
Sit Miisa, virallinen valvoja, tuli tarkistaan tilanteen myös. Miisa tarkisti myös, ettei kippo vuoda, ja että se varmasti sisältää myös kissanminttuu.
Lipukkeita tutkittiin hetki, ja mietittiin.
Sit huomasin et Miisan päässä oli likaa. Putsasin muijaa vähä.
Alko oikestaan huvittaa vähä leikkii. Täs rytäkäs koko arvontakippo kaatu kumoon.
Miisa lähti vetää, ja meitsi jäi funtsii et miten hitos mä saan ny sen lapun täältä kiposta.
Joten, mutsi joutu jeesaan ja kääntään kipon oikeen päin.
Täs vaihees kuvioihin tuli myös se punanen ikiliikkuja (jonka muuten sain jo eilen hengiltä) ja se oli kipossa myös. Yritin napata sitä kii, ja samas kiposta pakeni yks lappu!
Ja lapusta paljastu jo aiemminki blogissa tuttu hannuhanhi, Eli Naukulan väen mutsi! TADAA, TAAS!
Virallinen arvonnansuorittaja (meitsi) pyytääkin täten Naukulan mutsia välittömästi ottamaan yhteyttä ja luovuttamaan yhteystietonsa, jotta voittopotti voidaan toimittaa perille.
maanantai 2. toukokuuta 2011
Pähein mutsi-skaba alkakoon!
Jou!
Tietteks, se on mutsejen päivä ens viikonloppuna. Ja koska mä oon niin charmantti nuori mies, päätin laittaa skaban pystyyn, että te tumpelot, voitte antaa mutsillenne jotain sydäntä sykähdyttävää mutsejen päivänä! (voitto ei tosin ehi viikonlopuks mut ei ne sitä huomaa)
Mikä ois ihanampaa ku se, et ne sais kantaa teijän kuvajaista mukana sillon ku ette oo ite messis (ku ne käy kaupas ja töis).
Nää on siis niit helmii joista oon teille kertonu. Ne on toisissaan kiinni tossa silleen. Pallerot on lasia, onyksia ja aventuriinia. Kaikki muu kiiltävä on metallia. Mutsit tykkää tälläsistä.
Eli tuu messiin! Homma toimii taas silleen et meitsi toimii virallisena arpajaistoimittajana ja Miisa on taas virallinen valvoja. Skabaan voit osallistuu sillee, et kerrot kymmenen syytä, miks just sun mutsi on kaikista pähein ja ihkuin!
Sit sen jälkeen, tuut laittaa mulle linkin sun arpajaisosallistumiseen ja meitsi tsekkaa et ooks kvalifioitu (en tiiä mitä tarkottaa) tähän ärtsyyn skabaan.
Jos sul ei oo blogii, ni voit sit kertoo täs kommenttiboksis et miks just sun mutsi on ihkuin. Kaikki joilla on mutsi, ni saa osallistuu!
Voitte beibet, muikkelit ja äikkelit osallistuu ens maanantaihin asti, ja tarkoin valvottu arvonta suoritetaan 10.5.2011 meijän aikaa kello 10:30.
Mä voin alottaa.
Mun mutsi on pähein ja ihkuin, koska...
1. Se tuo mahtipontisii laatikoita, ja usein niitten sisällä on ruokaa
2. Se huutaa vaan äärimmäises hädäs meille
3. Se puolustaa meitä ku faija sanoo et raavitaan sohvaa
4. Se avaa tuuletusluukkuu meijän takii et päästää nuuskii ulkoilmaa (ja laittaa jakkaran alle et yletytään)
5. Se antaa meille aina ruokaa vaik oltas kui tyhmii (jota ollaan äärettömän harvoin, jos koskaan)
6. Se tiputtaa karkkipapereita lattialle et voidaan leikkii niillä
7. Se antaa joskus juoda akvaariovettä
8. Se tyhjentää kakkalootaa
9. Se antaa nukkuu sängyssä
10. Se on meijän äippä <3
Tietteks, se on mutsejen päivä ens viikonloppuna. Ja koska mä oon niin charmantti nuori mies, päätin laittaa skaban pystyyn, että te tumpelot, voitte antaa mutsillenne jotain sydäntä sykähdyttävää mutsejen päivänä! (voitto ei tosin ehi viikonlopuks mut ei ne sitä huomaa)
Mikä ois ihanampaa ku se, et ne sais kantaa teijän kuvajaista mukana sillon ku ette oo ite messis (ku ne käy kaupas ja töis).
Nää on siis niit helmii joista oon teille kertonu. Ne on toisissaan kiinni tossa silleen. Pallerot on lasia, onyksia ja aventuriinia. Kaikki muu kiiltävä on metallia. Mutsit tykkää tälläsistä.
Eli tuu messiin! Homma toimii taas silleen et meitsi toimii virallisena arpajaistoimittajana ja Miisa on taas virallinen valvoja. Skabaan voit osallistuu sillee, et kerrot kymmenen syytä, miks just sun mutsi on kaikista pähein ja ihkuin!
Sit sen jälkeen, tuut laittaa mulle linkin sun arpajaisosallistumiseen ja meitsi tsekkaa et ooks kvalifioitu (en tiiä mitä tarkottaa) tähän ärtsyyn skabaan.
Jos sul ei oo blogii, ni voit sit kertoo täs kommenttiboksis et miks just sun mutsi on ihkuin. Kaikki joilla on mutsi, ni saa osallistuu!
Voitte beibet, muikkelit ja äikkelit osallistuu ens maanantaihin asti, ja tarkoin valvottu arvonta suoritetaan 10.5.2011 meijän aikaa kello 10:30.
Mä voin alottaa.
Mun mutsi on pähein ja ihkuin, koska...
1. Se tuo mahtipontisii laatikoita, ja usein niitten sisällä on ruokaa
2. Se huutaa vaan äärimmäises hädäs meille
3. Se puolustaa meitä ku faija sanoo et raavitaan sohvaa
4. Se avaa tuuletusluukkuu meijän takii et päästää nuuskii ulkoilmaa (ja laittaa jakkaran alle et yletytään)
5. Se antaa meille aina ruokaa vaik oltas kui tyhmii (jota ollaan äärettömän harvoin, jos koskaan)
6. Se tiputtaa karkkipapereita lattialle et voidaan leikkii niillä
7. Se antaa joskus juoda akvaariovettä
8. Se tyhjentää kakkalootaa
9. Se antaa nukkuu sängyssä
10. Se on meijän äippä <3
keskiviikko 20. huhtikuuta 2011
Mää oon niin kaaunis, kirkas luojan taa-aaivas!
“You are beautiful-tunnustus on tarkoitettu kaikille blogistanian näteille blogikirjoittajille :) Tunnustuksen saaja haastetaan julkaisemaan 3-5 ennen julkaisematonta kuvaa omasta elämästään (oman kameran kätköistä) pienten selitysten kera ja jakamaan tunnustus eteenpäin kolmelle (3) muulle!”
Saatiin tää keissi Mudelta ja Hatsilta! Here it comes. Nää kuvat nyt on sit vaan meitsistä eikä Misukkelista, ku ei oikeen löytäny julkaisematonta kuvamatskuu Miisasta. Mut mustahan sitä riittää beibet.
Ja täs sitä ollaan; Teh boxlovah -> MÄ!
Ei me tiietä kelle kaikille tää on jo annettu, mut laitetaan sit ainaski meijän puolesta:
Naukulan muijille
Undelle
Koltsulle
keskiviikko 13. huhtikuuta 2011
I'm alive!
Eli siis suomen kielellä OLEN ELOSHA!
Mua ei taas päästetä ikinä päivittämään blogia. Aina tässä päivystää joku naama estämässä mun työtäni. Mikään ei oo niin tärkeetä ku meitsin blogi ja niin se on.
Meillä on ollu melko sellasta niinku tasapainoista eloo täs nyt. Mitään järkkyjä tapahtumia ei oo ollu. Paitsi että Miisalla oli taas se ihme maukumisvillitys, mut se meni kyl ohi itestään ilman sen kummempia toimenpiteitä...
Raimoruohooki ollaan saatu itellemme. Mutsi laitto jo monta viikkoo sit meille raikkuu kasvaan, vissiin siks ku Mitsu aina kröhii välillä. Haluu kai että se oksentelee pitkin kämppää, ihme muija. Oon mäki käyny sitä hieman maistelee mut ei oo mun juttu. Ohan sitä hauska nakata lattialle sitä raikkukippoo mut siinä ne ilot sitte oikestaan onki.
No mitäs sit. AINIIN! Eläinrääkkäystapaus on ollut täällä taas. Ollaan kärsitty viikokausia tyhjentämättömästä kakkakiposta. Siis VIIKKOKAUSIIN?! Pyöristäen, ni moneen viikkoon ei oo kakkakippoo tyhjennetty. Sunnuntai se oli, mutta arvatkaa vaan mikä sunnuntai! Tein sitte tänään aamulla peliliikkeen, johon yllätyin hieman itekki. Here it comes:
Menin mutsin viereen aamulla, istuuduin keittiön lavuaariin ja otin kakkaamisasennon! Johan alko tapahtuu! Jotain se urputti, ja sitte ilmotti että hakee oitis uutta kissapissahiekkaa kaupasta tänään. No voi ilonpäivää ku se tuli!
Kaupassa oli nimittäin ollu megatarjous: Ku osti hiekkaa, ni sai ältsyn paljo kissanleluja. Sit se vaan tuli ja heitti ne kaikki lelut meille lattialle leikittäväks. NIIIN hyvä juttu.
Mitä tästä opimme?
- Aina kannattaa yrittää kakata lavuaariin.
Mua ei taas päästetä ikinä päivittämään blogia. Aina tässä päivystää joku naama estämässä mun työtäni. Mikään ei oo niin tärkeetä ku meitsin blogi ja niin se on.
Meillä on ollu melko sellasta niinku tasapainoista eloo täs nyt. Mitään järkkyjä tapahtumia ei oo ollu. Paitsi että Miisalla oli taas se ihme maukumisvillitys, mut se meni kyl ohi itestään ilman sen kummempia toimenpiteitä...
Raimoruohooki ollaan saatu itellemme. Mutsi laitto jo monta viikkoo sit meille raikkuu kasvaan, vissiin siks ku Mitsu aina kröhii välillä. Haluu kai että se oksentelee pitkin kämppää, ihme muija. Oon mäki käyny sitä hieman maistelee mut ei oo mun juttu. Ohan sitä hauska nakata lattialle sitä raikkukippoo mut siinä ne ilot sitte oikestaan onki.
No mitäs sit. AINIIN! Eläinrääkkäystapaus on ollut täällä taas. Ollaan kärsitty viikokausia tyhjentämättömästä kakkakiposta. Siis VIIKKOKAUSIIN?! Pyöristäen, ni moneen viikkoon ei oo kakkakippoo tyhjennetty. Sunnuntai se oli, mutta arvatkaa vaan mikä sunnuntai! Tein sitte tänään aamulla peliliikkeen, johon yllätyin hieman itekki. Here it comes:
Menin mutsin viereen aamulla, istuuduin keittiön lavuaariin ja otin kakkaamisasennon! Johan alko tapahtuu! Jotain se urputti, ja sitte ilmotti että hakee oitis uutta kissapissahiekkaa kaupasta tänään. No voi ilonpäivää ku se tuli!
Kaupassa oli nimittäin ollu megatarjous: Ku osti hiekkaa, ni sai ältsyn paljo kissanleluja. Sit se vaan tuli ja heitti ne kaikki lelut meille lattialle leikittäväks. NIIIN hyvä juttu.
Mitä tästä opimme?
- Aina kannattaa yrittää kakata lavuaariin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
