Ihan se on lähellä!

Aistin talomuksessamme muutoksia.

Olin lauantain ja sunnuntain TAAS yksin kotona, mutta kovin kiltisti oli tämä poika tässä näin. Vain vähän olin paahtoleipää syöny mutta pussi oli jääny näkyville. Muuta en ollu tehny! Olin myös hirveän kiltti ihan tähän aamuun asti taas. Sitten tietysti jossain vaiheessa pitää vähän päästellä höyryjä.

Mulle oli kuulemma löytyny poissaollessani maailman ihanin kaveri; sillä oli kierot silmät! Myös äispä oli rakastunu siihen oitis. Mutta se oli liian kaukana. Kissatoveriasiani kuitenki tuntuu saaneen hieman myönnytystä urpon suunnalta, luotan äipän voimaan tässä asiassa. Se on erittäin sitkeää lihaa näissä asioissa. Ollaan sen kaa vähä kateltukki kavereita. Ollaan ehkä päädytty Koiratarha Kulkuriin tsiikaileen kodittomia misuja, sieltä kyllä löytyiski pari hekumallisen näköstä. Mut en sit tiiä. Jos sielä ruudun toisella puolella on kissaihmisiä ni voisitteks kertoo et jos multa ei lähe palleja, ni alanko mä sit heti tappeleen leikatun kollin kaa et pitääks mun ettii ihan oikee muija itelleni?
(Ja äipän iskälle ja urpollekki tiedoks ihan vaan että mä rauhotun paljo enempi ku mulla on kaveri että turha nostaa verenpainetta!)

Voin laittaa teille mun lempparikisuja. Nää kaikki kuvathan on sit niinku sieltä http://koiratarhakulkuri.com


Tinja-beibe. Tää ois aika ihana. Se tulis toimeen Lunanki kaa. Ja se on leikattu, ei tarttis murehtii lapsista kuhan vaan rakastettais toisiamme päivin ja öin.


Aurora-nainen mun makuun. Hieman varttuneempi opettaja tälläselle villikissalle, GRAUH!


Blondi Milady vois pistää mut ruotuun. Kaunis pakkaus, sopis maistella sen turkkia illat pitkät <3

Mulla ei oo valitettavasti kuvii musta, ku en oo jaksanu siirrellä. Sori, voitte kattoo noita vanhoja. Lähen haaveilee moi.

Daaa

Hei tyypit, mä oon kyllä elossa hei!

Tolla yhellä pellellä on kuulemma "ihan hirweeesti hommiii niinq", joten en oo ees koneelle päässy. Nyt ainaki tiiän kaikki luut latinaks ja osaan laittaa teille kamut diffuusiona vaikka öö kissanminttuu, en jaksa enää kuunnella tota sontaa!

Tästä tulee aika lyhyt viesti, koska tyypit on lähössä jälleen kerran veke lauantaiks ja sunnuntaiks, ja nauttii oikeen sydämensä kyllyydestä ku saa jättää mut yksin himppeen. Tosi siistii.

Takaisin uutissyötteeseen. Viime aikoina tapahtunut runsas kissanpissan- ja kakan määrä takkatilassa aiheutti toimenpiteitä. Tiistaina, toinen helmikuuta takkani eteen asennettiin lasiovi, joka estää pääsyni urinoimaan takkaan. Masennuin tästä, ja urinoitsin salaiseen paikkaan, josta en kerro. Haju kyllä kertoo puolestani.

Sain valtavan ruokatilauksen keskiviikkona, joka sisälsi ilmeisesti ainakin 8 kilon ruokasäkin, sekä märkää ruokaa kolmeksi kuukaudeksi. Tästä tilanteesta on kuva, mutta en sitä teille näytä. Ruokatilaus kuitenkin johti asiasta toiseen, ja nyt minulla on jälleen laatikko. Merkit viittaa vahvasti siihen, että tänään on kuitenkin siivouspäivä. Se viittaa puolestaaan siihen, että laatikko lähtee mäkeen. Toivon että noi ottais sen seikan huomioon, että olen yksinäinen kissanpoika vailla emoa, jonka tekis iloiseksi laatikko. Kun yksinki jään kotiin.

Mä joskus kerroin teille siitä mini-ihmisestä, joka oli meillä käymässä. Myös meidän välillä tapahtu laatikkotapahtuma, mutta kuva kertokoon kaiken.

IKÄVÖIN.

Se vietiin tänään pois. Tänään kello 19.10 iskä otti laatikon. Se täytti sen erilaisilla lehdillä, että sen ois vaikee hengittää. Se otti sen, laitto kengät jalkaan ja käveli pihalle sinne huoneeseen missä haisee savu ja tuska. Mä en haluu tietää mitä se teki sille, mutta tiiän silti.

Nyt olen hyvin läheisyydenkipeä koska menetin erään läheisimmistä pahvilaatikoistani.



Oon löytäny korvikkeeni, mutta se ei saa ikinä samanlaista paikkaa mun sydämmes ku toi edellinen. Plus että mulle nauretaan ku vietän ton punasen kaa aikaani. Kutsutaan mäyräkoiraks ja nauretaan niin et koko talo tärisee.



PS. Voiko musta itestään tulla pitkäkarvanen vai miks mun karvat on alkanu kasvaa ni paljo, et näytän ihan just pitkäkarvaselta?!

Kuvasaastetta!

Meille tuli pahvilaatikko leikkimistä varten! Kaikennäköstä haisevaa tavaraa laatikko sisälsi.


Ruokaa tuli mulle, nämä on mun. En tiedä vielä suostunko syömään, saattaa olla pahaa. Siinä tapauksessa heitän taas kipot lattialle, mutta tarkastellaan tilannetta. Schmusy oli ainaki hyvää, nam!


Mutta parasta antia kaikista oli tää:


"Kukkuu, arvaa oonko ihan terve!"

Terfe.

Multa toivottiin erikoisviestii niinku ku meil kävi jotain ihmisiä. Joukossa oli yks pienikokonen ihminen. Kaikki ruumiinosat oli samanlaisia ku isommillaki, mutta se oli vaan pienempi. Ja se jahtas mua! Mut se leikki mun kaa. Ja laulo äispän kaa sillee et "kissa nimeltään Onni, onni, onni."
Ne oli mun sukulaisia, mutta niillä oli kaks jalkaa. Ei siis yhteensä. Yhteensä niillä oli 6 jalkaa.
Sit oli myös iso Luna. Siis Lunathan on koiria, sellasia jotka haukkuu. Mutta se oli PALJON ISOMPI! Sen nimi oli Roosa, eikä se ollu kiinnostunu musta.

Meiltä otettiin tänä aamuna joulupuu pois. Soluttauduin siivoamisen ohella joulupuu-pahvilaatikkoon, mutta mut löydettiin sieltä. On kyllä aika ihanaa kun tuli takasin omalle paikalleen sellanen vanha tynnyri jonka ympärillä on rehuja. Hyppelen aina sinne tynnyriin ja revin rehua. Sitten taas tanner tyrisee ja meikää heitellään menemään pitkin maita ja mantuja!

Mä huomasin tos yks päivä et oon tosi hyvä melkeen kaikes! Klikatkaa kuvii isommiks jos ette muka nää.

Reteetä uutta vuotta!

Moi.

Onpa tylsää ku kaikki on koko ajan kotona. On niin raskasta keksiä koko ajan uusia juttuja joilla saa huomiota :( Onneks meillä on edelleen se iso puu olkkarissa. Oon huomannu että sen kaataminen/repiminen herättää aina kuumia tunteita. Tänä aamuna sen kaadoin ja kyllä tuli huomiota! Vielä kun tajuaisivat jättää sen suihkepullon sinne kaappiin, se on ihan tylsä juttu.

Oon ehkä aiheuttanu nyt liian kuumia tunteita, ku oon kuullu puhuttavan notta en kyllä ihan heti oo saamas kissakaveria jos mun apinointi jatkuu :O Ne ei vaan ite tajuu et mun kaa pitää leikkii eksponentiaalisesti sitä enemmän, mitä enemmän ollaan kotona! Fakin vajukit. Ärsyttävät! Argh!

Tässä kuvassa me purettiin joululahjoja. Olin kuulemma niin kivasti mukana toiminnassa että mut ois voinu lähettää jollekki lahjaks johki Siperiaan. Oon kyllä aika ihana hih!



Sit oon myös jonku verran tiskaillu. Tuola on tosi ahtaat tilat varsinki jos joku yrittää työntää tota verkkoo mua päin! Mutta onneks en välittänyt vaan hoidin hommat asiallisesti loppuun.



Sitten yks rakkaista harrastuksistani on mattojen möyhentäminen. Levähdin tässä hetkeksi kaapin siirtämisen tuoksinnassa. Olin kuulemma tiellä, mutta minkäs teet ku alkaa väsyttää. Raavas mies tarvii raavaat unet.



PS. Pakko kai se on myöntää et oon vähä kasvanu :( Mut en oo silti paljoo.

Hihihi!

Omg! Kuulin ku mulle suunniteltiin olohuoneen katonrajaan sellasta hyllytasoa, ja iskä sanoi että "tekis NIILLE sellasen..." NIILLE = VÄHINTÄÄN 2 ELI MÄ + JOKU! MÄ + JOKU MÄ + JOKU MÄ + JOKU MÄ + JOKU MÄ + JOKU

Hauskaa joulua urpot

Onsku pieni pehmoinen, kovin on nyt jouluinen.
Ovi kolisten suljetaan, kuusesta koristeet putoaa.
Oli kesä Onnin aikaa, sohva lämmin ja suihkepullo poloinen.
Vaan nyt on Onni pikkuinen, hylätty ja yksinäinen.
Perhe sen on lähtenyt, yksin kissan jättänyt.
Kissakaveria kaipaa, mitä se saiskaan aikaan!

Välitiedotus

Mä oon onnistunu hyvin!

Nykyäänhän meitsi saa mennä sohvalle nukkuun eikä mua enää ajeta pois. Voi niitä heikkomielisiä ihmeisiä. Niin, no sitte iltasella hiiviskelin saunanlauteilta nukkumaan iskän syliin. Yleensä en melkee ikinä nuku sylissä. Menin sohvalle siihen sykkyrälle ja näytin söpöltä. Sitte se sanoi kuinka maailman söpöin mä oon ja että hyvin hoidan missiotani! Höhöö.

Sitten oon näyttänyt myös eilen illalla söpöltä ku nukuin itekseni sohvalla. Oon huomannu että mun sykkyräasento on kaikista vetoavin:



Mutta on tullu myös huutoa. Onneks huudot on tullu lähinnä äispältä, ja sitähän ei tarvi millään lailla pehmittää niin oon sitte kiusannu sitä. Meille tuli perjantaina iso vihreä karvakasa olohuoneeseen, ja siinä roikkuu kissanleluja. Oon aika hyvin metsästäny niitä jo. Siis se korkee karvakasa on tällänen:



Mä jään yksin jouluks kotiin :( Tai siis jää tänne Kimble ja Taavi ja Jönde ja kalat. Mutta ihmisiä ei oo. Eikä ne vie mua sinne paikkaankaan. No ihan hyvä, emmä jaksaiskaan sinne mennä enkä ois lähtenykkään vaikka ne ois yrittäny! Mussutan mun maukasta uutta safkaa. On kuulkaa hyvää ruokaa. Ennen mulle tuupattiin jotain tyhmää Eukanuba-kitteniä, mutta nyt sain Pro Plan-kitteniä. Oon päättäny kokonaan hyljätä ne limaset ruuat ja keskittyä koviin papanoihin. Ne on hyviä.

Mä voin tehä ennen jouluu kivan joulu-kissarunon. Ja pistää loppuun kuvan tonttulakista ja musta. Sit meen joululomalle.

Rakkautta jaossa!

Ettekö oo kanssani samaa mieltä, että on hyvä olla kissakaveri?!

Vetoaisin nyt teihin rakkaat ihmis-ja kissanaamat. Sanokaa vaan että kannatatte mua.
Mä oon keksiny eräänlaisen vetoomuksen, ja sen lopussa on syy siihen. Eli.

1) Yksi kissa on sama ku kaksi kissaa; ei tarvi lisää tilaa eikä lisää leluja.
2) No ruokaa menee vähä enempi, mutta mä voin syödä vähemmän.
3) Mä en härnää kaikkia muita niin paljo, jos mulla ois kissakaveri.
4) Mut vois paremmalla mielellä jättää yöks kotiin, jos mulla ois kissakaveri.
5) En kiusais enää Jöndeä ku mulla ois kissakaveri jota kiusata.
6) Me oltais varmaan aika hauskoja kissakaverin kans yhessä.
7) Ei tulis lisää eläinhuolia ku meitä on jo muutenki niin paljo. Ja ei tulis lisää allergiaa aiheuttavia eläimiä ku kissakaveri ois samanlainen ku mä.
8) Mä voisin nukkuu sen kans aina saunanlauteilla.
9) Me voitais nukkuu yhessä sängyn alla.
10) Mä oisin paljo onnellisempi :O

SYY:




PS. Linkitän tämän jutun iskälle, voitko iskä vastata kommenttiboksiin vastauksesi. Kiitos.