Kesät tulloo

Moi.

En oo ollu astialla taas hetkeen, koska meillä on ollut suruaikaa ku meijän porukasta lähti taas yks pois. Meil on oikee suruvuosi taas. Väinö-banista on tässä välissä tullu siis yksineläjä, ja sen takii meille on tulos uus banihani. Aika sydämentöntä kertoo samas lausees maailman surkuin ja maailman kivin juttu. Mut niin se vaan menee. Vaik ei me Kimblen kaa ikinä sillee samalla aaltopituudella oltukkaa (vähä ehkä pelkäsin tai sillee) ni kyl silti se ois meijän familiin voinu kuuluu.

Meijän familista on lähteny nii monta tyyppii pois. Näin monta tyyppii on meikän aikana lähteny. Aika kovaa aikaa näin pienelle kissalle. Vaik henkisesti oonki iso. Sielä ne ottaa lepii Pupulan luona ja kattoo et meikät pysyy kuosis.

Mut sillee. Sit on meille muutaki tapahtunu. Huomasin että lehdissä on mun vastaista roska-propagandaa. Haluunkin korjata, että ONNI EI OLE PUUTARHA, VAAN KISSA.

Meijän etupihalle on muuttanu taas niitä siivekkäitä olentoja. Niitä tuijotellessa vierähtääki monta kesäpäivää.

Tavallaan niitten tirpusten takii mä yleensä karkaanki pihalle. Eli kyllä. Onni, Onni, missä on se Onni. Alla jasmiinipuun, siellä siellä se Onni on (tänäkin kesänä). Mutta ei sielä kovin kauaa ikinä anneta olla, vaan revitään väkisin sisään. Mikäs tälläsen kesämiehen ois siellä köllötellessä...
Mut mä lähen nyt esim. syömään mutsin kaktuksia. Se on mun lempihommaa nykyään. Tosin sivuvaikutuksena sillä on karmee älämölö joka lähtee pienestä ihmisestä, joka huutaa vielä pienemmälle viattomalle kissalle että ÄLÄ !"#¤%&/ SYÖ NIITÄ KAKTUKSIA !"##%¤&& KISSA! Ni et terkkui vaan kaikille.

Pienempi kuin kolme.

Ilonalle.

Skaba is päättynyt!

Ennenkuin julkistan arvontakuvat, tahdon antaa teille rakas kuulijakuntani, RAIPPAA! Minä kovalla työlläni tein teille arvonnan, ja vain kolme misukkaa osallistu. Aivan törkeetä, jos jatkossa käy samalla lailla, niin en todellakaan kerro teille enää mitään mistään. Ja voin myös kertoo, että en näytä teille enää yhtään laatikkokuvaa. IKINÄ. Enkä tod. kerro mitään jänniä juttuja. Kerron vaan kaikkee et joo kävin eilen kakalla ja oli jännää. En mitään muuta.

ASIAAN!


Arvovaltanen raati on ny suorittanu arvonnan, joka sisälsi paljon dramaattisia käänteitä ja yllättäviä tilanteita. Alla näette kuvakoosteen.

Arvonnan suorittaja, meitsi tarkisti arvontalipukkeiden oikeellisuuden.

Sit Miisa, virallinen valvoja, tuli tarkistaan tilanteen myös. Miisa tarkisti myös, ettei kippo vuoda, ja että se varmasti sisältää myös kissanminttuu.

Lipukkeita tutkittiin hetki, ja mietittiin.

Sit huomasin et Miisan päässä oli likaa. Putsasin muijaa vähä.

Alko oikestaan huvittaa vähä leikkii. Täs rytäkäs koko arvontakippo kaatu kumoon.

Miisa lähti vetää, ja meitsi jäi funtsii et miten hitos mä saan ny sen lapun täältä kiposta.

Joten, mutsi joutu jeesaan ja kääntään kipon oikeen päin.
Täs vaihees kuvioihin tuli myös se punanen ikiliikkuja (jonka muuten sain jo eilen hengiltä) ja se oli kipossa myös. Yritin napata sitä kii, ja samas kiposta pakeni yks lappu!

Ja lapusta paljastu jo aiemminki blogissa tuttu hannuhanhi, Eli Naukulan väen mutsi! TADAA, TAAS!

Virallinen arvonnansuorittaja (meitsi) pyytääkin täten Naukulan mutsia välittömästi ottamaan yhteyttä ja luovuttamaan yhteystietonsa, jotta voittopotti voidaan toimittaa perille.

Pähein mutsi-skaba alkakoon!

Jou!

Tietteks, se on mutsejen päivä ens viikonloppuna. Ja koska mä oon niin charmantti nuori mies, päätin laittaa skaban pystyyn, että te tumpelot, voitte antaa mutsillenne jotain sydäntä sykähdyttävää mutsejen päivänä! (voitto ei tosin ehi viikonlopuks mut ei ne sitä huomaa)

Mikä ois ihanampaa ku se, et ne sais kantaa teijän kuvajaista mukana sillon ku ette oo ite messis (ku ne käy kaupas ja töis).

Nää on siis niit helmii joista oon teille kertonu. Ne on toisissaan kiinni tossa silleen. Pallerot on lasia, onyksia ja aventuriinia. Kaikki muu kiiltävä on metallia. Mutsit tykkää tälläsistä.

Eli tuu messiin! Homma toimii taas silleen et meitsi toimii virallisena arpajaistoimittajana ja Miisa on taas virallinen valvoja. Skabaan voit osallistuu sillee, et kerrot kymmenen syytä, miks just sun mutsi on kaikista pähein ja ihkuin!
Sit sen jälkeen, tuut laittaa mulle linkin sun arpajaisosallistumiseen ja meitsi tsekkaa et ooks kvalifioitu (en tiiä mitä tarkottaa) tähän ärtsyyn skabaan.

Jos sul ei oo blogii, ni voit sit kertoo täs kommenttiboksis et miks just sun mutsi on ihkuin. Kaikki joilla on mutsi, ni saa osallistuu!

Voitte beibet, muikkelit ja äikkelit osallistuu ens maanantaihin asti, ja tarkoin valvottu arvonta suoritetaan 10.5.2011 meijän aikaa kello 10:30.

Mä voin alottaa.

Mun mutsi on pähein ja ihkuin, koska...

1. Se tuo mahtipontisii laatikoita, ja usein niitten sisällä on ruokaa
2. Se huutaa vaan äärimmäises hädäs meille
3. Se puolustaa meitä ku faija sanoo et raavitaan sohvaa
4. Se avaa tuuletusluukkuu meijän takii et päästää nuuskii ulkoilmaa (ja laittaa jakkaran alle et yletytään)
5. Se antaa meille aina ruokaa vaik oltas kui tyhmii (jota ollaan äärettömän harvoin, jos koskaan)
6. Se tiputtaa karkkipapereita lattialle et voidaan leikkii niillä
7. Se antaa joskus juoda akvaariovettä
8. Se tyhjentää kakkalootaa
9. Se antaa nukkuu sängyssä
10. Se on meijän äippä <3

Mää oon niin kaaunis, kirkas luojan taa-aaivas!

“You are beautiful-tunnustus on tarkoitettu kaikille blogistanian näteille blogikirjoittajille :) Tunnustuksen saaja haastetaan julkaisemaan 3-5 ennen julkaisematonta kuvaa omasta elämästään (oman kameran kätköistä) pienten selitysten kera ja jakamaan tunnustus eteenpäin kolmelle (3) muulle!”

Saatiin tää keissi Mudelta ja Hatsilta! Here it comes. Nää kuvat nyt on sit vaan meitsistä eikä Misukkelista, ku ei oikeen löytäny julkaisematonta kuvamatskuu Miisasta. Mut mustahan sitä riittää beibet.

Meitsin eka talvi. Pääsin partsille ja jännää oli. Tutkailin maailmaa kaltereitten läpi.

Mä skidinä. Tykkäsin tosta pahviläpästä ihan tosissani. Kunnes se eräänä päivänä oli roskiksessa. Kaikkien pahvilootien esi-isä! Siitä se ajatus sitte lähti.
Ja täs sitä ollaan; Teh boxlovah -> MÄ!

No sit. Mun eka kesä. Heittivät mut kylmään maailmaan tuonne pihalle. Tuo oli ajalta siinä välissä ku en vielä ymmärtäny muijista mitään ja sit kun en enää ymmärtäny muijista mitään.

No täs sit murkkuikäkuva. En oo aiemmin tätä julkassu ku oon näyttäny mielestäni vähä lihavalta täs. Mut enhän mä oo lihava? En tod. Muskelit mulla on poskissa ja kainaloissa vaaain.

Mun föörst nait ät houm-kuva. (eli siis eka ilta kotona-kuva.) Eipä tienny vielä tollon et mihin mutsi ja faija kätensä laitto! Hähähäh!

Ei me tiietä kelle kaikille tää on jo annettu, mut laitetaan sit ainaski meijän puolesta:

Naukulan muijille
Undelle
Koltsulle

I'm alive!

Eli siis suomen kielellä OLEN ELOSHA!

Mua ei taas päästetä ikinä päivittämään blogia. Aina tässä päivystää joku naama estämässä mun työtäni. Mikään ei oo niin tärkeetä ku meitsin blogi ja niin se on.

Meillä on ollu melko sellasta niinku tasapainoista eloo täs nyt. Mitään järkkyjä tapahtumia ei oo ollu. Paitsi että Miisalla oli taas se ihme maukumisvillitys, mut se meni kyl ohi itestään ilman sen kummempia toimenpiteitä...
Raimoruohooki ollaan saatu itellemme. Mutsi laitto jo monta viikkoo sit meille raikkuu kasvaan, vissiin siks ku Mitsu aina kröhii välillä. Haluu kai että se oksentelee pitkin kämppää, ihme muija. Oon mäki käyny sitä hieman maistelee mut ei oo mun juttu. Ohan sitä hauska nakata lattialle sitä raikkukippoo mut siinä ne ilot sitte oikestaan onki.

No mitäs sit. AINIIN! Eläinrääkkäystapaus on ollut täällä taas. Ollaan kärsitty viikokausia tyhjentämättömästä kakkakiposta. Siis VIIKKOKAUSIIN?! Pyöristäen, ni moneen viikkoon ei oo kakkakippoo tyhjennetty. Sunnuntai se oli, mutta arvatkaa vaan mikä sunnuntai! Tein sitte tänään aamulla peliliikkeen, johon yllätyin hieman itekki. Here it comes:

Menin mutsin viereen aamulla, istuuduin keittiön lavuaariin ja otin kakkaamisasennon! Johan alko tapahtuu! Jotain se urputti, ja sitte ilmotti että hakee oitis uutta kissapissahiekkaa kaupasta tänään. No voi ilonpäivää ku se tuli!
Kaupassa oli nimittäin ollu megatarjous: Ku osti hiekkaa, ni sai ältsyn paljo kissanleluja. Sit se vaan tuli ja heitti ne kaikki lelut meille lattialle leikittäväks. NIIIN hyvä juttu.
Mitä tästä opimme?

- Aina kannattaa yrittää kakata lavuaariin.

Väärennettyjä kuvia liikkeellä!

Varoitan, intternetissä liikkuu kuvia joissa esiinnyn mm. minä ja Miisa, jotka OVAT VÄÄRENNETTYJÄ!


HUOM: Minä en hempeile! Kuvassa feikki-kissoja. HUOM!

Alla lista väärennetyistä tilanteista.

Varokaa feikkejä! En ollut minä!

Päivän myhkäiset kuva-arvoitukset

Tänään tehtävänä on etsiä Onni!
Etsi Onni. Kuva alla, löydäks meitsin?

Palloasiat jatkuu. Tehtiin mutsin kaa vaihtari.
Me saatiin postista tulleet tuoreet pallot lattialle, ja se sai laittaa oman sontalinkkinsä mun "Onni suosittelee"-palkkiin. En kyllä todellakaan suosittele enkä todellakaan PIITTAA SELLASESTA. Mutta, olen reilu mies. Pidän lupaukseni.

Pikkulilli pystyyn, täältä tulee Onni-neiti!

Hei tosi hieno juttu. Niitä palloja tuli taas lisää, ja kuinka ihanaa -mutsi teki mulle ihan OMAN KORUN! Ihanaa!

....







Arvatkaa kuinka ihanaa!





.......






.....

Ihan yli ihanaa.

(en vois enää tämän enempää nauttia prinsessana olosta)

Dr. Onnin verkkoluennot, osa 1.

(Off-topic)Jännittääks teitä meitsin ylläri? NO VARMASTI JÄNNITTÄÄ. Voin kertoo, et se on arpajaisasiaa! Vai kerroinko mä sen jo aiemmin... no, jos en kertonu ni nyt kerroin ekaa kertaa. Jos kerroin aiemmin, ni ny kerroin toisen kerran.

Hei ja tervetuloa teille kaikille Dr. Onnin verkkoluennolle. Tänään me käsitellään helmipallojen psykofyysissosiaalista kokonaisuutta, halutun tuloksen saavuttamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Toisena käsittelyn aiheena meillä on tänään rakentavan ravintoketjun muodostaminen, sen ylläpitäminen ja mahdollisten häiriötekijöiden poistaminen. Esimerkkihahmoina toimin minä, Dr. Onni Von Gradenborough-Zevilomirous-Frediselameris sekä vaimoni Miizalious Gradenborough-Zevilomirous-Frediselameris.

Muden ja Haden helmipallokriisin innoittamana ajattelin kertoo miten villit helmet taivutetaan omaan tahtoon. Tämä on osa 345 kirjasta Viidakkomiehen(mun) seikkailut. (et voi ostaa sitä kirjaa lähimmästä kirjakaupasta, etkä intternetistä mihinkään hintaan.)
Tarvii metsämiehen viettejä, voimia ja mielikuvitusta et pääsee haluttuun lopputulokseen. Tässä tiivistelmä teille.

Tärkein seikka on tutkailu, eli observointi.
Observoi sun ympäristöä. Tarkkaile tilannetta.
Kohde voi löytyy yllättävästä paikasta. Kun oot löytäny sen, ÄLÄ IRROTA KATSETTA.

Sit, kun oot hetken tuijottanu, ni tee tuttavuutta.
Oo sillee "moi pirjo pärl, heikki helmi, beatrice bead, mitä kuuluu?"

Sit vaan oot siinä. Pikkuhiljaa voit hivutttautuu lähemmäs että saat sen penteleen palleron suuonteloon.

Ja sit! Nopeesti mutta varmasti nappaat kiinni, käytä tarpeen tullen väkivaltaa ja kynsiä. Olet nyt voittanut kamppailun.

Sitten siirrymme käsittelemään toista tämänpäiväistä aihetta. Voitte tehdä muistiinpanoja asiasta aivosoluihinne tai mihin nyt ikinä tykkäättekin.
Tässä se tulee:

1. Esitä unista ja vasta-herännyttä. Tee mielellään muutamii venytysliikkeitä hämätäkses ja vallottaakses suurimman verkkokalvopinta-alan ruoka-automaatin silmämunakkaista. Pyri aktiivisesti keskeyttämään omalla elekielellä kaikki ylimääränen toiminta.

(Seuraava teksti on ainoastaan kehittyneille taitajille. ÄLÄ TEE JOS ET OLE VARMA MITÄ TEET)

Yllättävästi otakin pikainen katsekontakti toimintansa keskeyttäneeseen ruoka-automaattiin, ja poistu paikalta. Voit mennä esimerkiks nurkan taakse tarkkailemaan tilannetta, tai ERITTÄIN harvoissa tilanteissa voit myös mennä piiloon. Tämä VOI olla tehokaskin keino, mutta käytä tätä harkiten.

2. Jos ei onnaa, vaihda asentoo. Voit esittää näyttäväs hassulta, vakavissa tapauksissa myös vihaselta. Äärimmäiset tunteenilmaisut on tässä vaiheessa sallittua. Vältä tässä vaiheessa katsekontaktia ja säälittävä ilmestys-syndroomaa. ÄLÄ ESITÄ KIINNOSTUNUTTA, vaan vaikeasti tavoiteltavaa. Voit myös vältellä silittämistä jos pystyt.
On olemassa tutkimuksia, jotka viittaavat maukumisen hyödyllisyyteen tässä yhteydessä. Varsinaisia myönteisiä koetuloksia tästä asiasta ei ole saatu, joten suosittelen maukumisen käyttöä JOS olet maukumiseen taipuva. Muussa tapauksessa en suosittele sen liittämistä tähän yhteyteen. Toisaalta, se voi olla yllättävän tehokaskin, jopa hätkähdyttävä keino. Suosin tässäki yhteydessä omaa harkintaa.

3. Jos tilanne on edenny jo kolmosasteelle, ala siirtyä säälittävä syndrooma-akselille. Erittäin tehokkaita kohteen psyykeeseen vaikuttavia ilmestyksiä on mm. "säälittävän näköinen kissa", "nälkiintynyt kissa" ja "yksinäinen kissa". Vältä käyttämästä näitä kaikkia samassa yhteydessä, paneudu yhteen aihe-alueeseen täydellä tarmolla ja tarkkaile sen tehoa.
Muista aina, että kolmosaste on viimeinen, ja siitä pidemmälle ei tulisi yhdenkään kissaolennon mennä.
Äärimmäisinä virheinä mainittakoon syliin tunkeminen, päällä puskeminen ja pään kallelleen asettaminen. EI ei ei.

Tässä teille Minä opin-maanantain verkkoluento. Toivottavasti saitte mahdollisimman paljon irti tästä informaatiotulvasta. Jos jotain jäi epäselväksi, voitte lähestyä minua kommenttiboksin kautta. En välttämättä jaksa vastata, mutta kysymyksiä voi aina esittää. Seuraava verkkoluento on tekeillä, eli seuraavaan kertaan!
Jos teillä on erityisesti mielen päällä jokin elämässänne vallitseva epäkohta, johon haluaisitte opastusta, voin mahdollisesti tehdä siitä verkkoluennon. Ehdotukset voi laittaa sinne samaan kommenttiboksiin.

Kuulemiin,

Dr. Onni Von Gradenborough-Zevilomirous-Frediselameris