sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Melkein!

Saldo:

Revähtäneitä olkapäitä 1 kpl
Sijoilta menneitä lantiota 1 kpl
Sankarillisia kissanetsijäkissoja 1 kpl
Löytyneitä karkurikissoja 1 kpl
Kissatappeluita 1 kpl
Kotiin tuotuja karkurikissoja 0 kpl.

Naapurin naapuri käväisi illalla sanomassa Ilonasta, kun olin laittanut ilmotuksen postilaatikkoseinustalle. Otettiin Onni mukaan, joka sai törkeän juoksukohtauksen ja lähti juoksemaan tuohon läheiseen ulkorakennukseen, ja jäi könöttämään sen edustalle. Sielä sisällähän se Iltsu oli, ilmiselvästi jonkun reviirillä koska alkoi kuulua aikamoista meteliä. Aikaa kului noin tunnin verran kun yritettiin maanitella Ilonaa koppaan, mutta karkuunhan se lähti... Kerran saatiin se vielä ahdistettua nurkkaan (joo, meillä on ihan lämpimät välit) mutta sai sellasenkin sähistyskohtauksen ettei tohtinu napata kiinni.
Nyt on siis tyttö edelleen reissussa, mutta sentään tuossa viereisessä piharakennuksessa ainakin toistaiseksi, kunnossakin näytti päällisin puolin olevan.

Huomenna täytyy hankkia se loukku, ei sitä ketaletta muuten saa kiinni. Yritin tehdä Hannut ja Kertut ja ripotella ruokaa ulkorakennuksesta omalle pihalle jos akkeli ei vaan osaa kotiin. No, ja takuuvarmasti osaa mutta ilmeisesti ulkokissan elämä maistuu paremmalle :(

Huomenna jatketaan...

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Routa porsaan kotiin ajaa. Hyvä idea sirotella ruokaa. Jos se on tarpeeksi herkullista, kissa on kotiovella pikapuoliin. Mutta loukku olisi varmempi konsti saada pitävä ote.

Paranemista tähänastisista vammoista...

Sirpa kirjoitti...

Pidetään peukkuja, että Ilona pian saadaan takaisin kotiin!

Kesä ja vapaus ovat hullaannuttaneet neidon. Jos Ilonalla on nälkä niin luulisi loukun toimivan hyvinkin nopeasti. Kissat ovat uteliaita ja märkäruoka tuoksuu parhaiten, sitä kannattaa käyttää. Tsemppiä! Kun loukun viritätte niin on hyvä lähteä joksikin aikaa kotiin vartoomaan, josko Ilona menisi loukkuun. Kissa menee sinne parhaiten, kun ei ole ihmisiä lähietäisyydellä.

Toivottavasti kissan pyydystyksessä tulleet kolhut paranevat pian!

Ana kirjoitti...

Lähellä ollaan jo :-)